Voice of Freedom Повна версія

Kotihoidon tuki pois, lapsilisät uusiksi? Ministeriöltä tuli kova lista

· Main news

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) katsoo virkapuheenvuorossaan, että hyvinvointivaltion kestävyyttä ei voida turvata yksinomaan menoja sopeuttamalla. STM:n mielestä tulee vahvistaa väestön hyvinvointia, terveyttä, työ- ja toimintakykyä sekä työllisyyttä.

STM:n mukaan vaativat palvelut, erityisesti erikoissairaanhoito, tulee keskittää tarkoituksenmukaisesti.

STM:n mukaan keskitettäviä palveluita voisivat olla muun muassa vaativa erikoissairaanhoito, ympärivuorokautinen päivystystoiminta ja valmiuden ylläpito, sairaala-apteekkitoiminta sekä vaativat sosiaalihuollon palvelut, kuten lastensuojelun vaativat palvelut, vaativiin erotilanteisiin kohdennettava tuki ja palvelut sekä haastavasti käyttäytyvien muistisairaiden palvelut.

– Joillakin hyvinvointialueilla on vaikeuksia vastata esimerkiksi ympärivuorokautisen päivystyksen järjestämisestä, ja osa erikoisaloista (erityisesti psykiatriat ja silmätaudit) on kriisiytymässä valtakunnallisesti, STM kirjoittaa virkapuheenvuorossaan.

STM perustelee keskittämistä osaamisen, laadun, asiakas- ja potilasturvallisuuden sekä kustannusvaikuttavuuden varmistamisella. STM:n mukaan kustannustehokas erikoissairaanhoito vapauttaa resursseja perustason palveluihin ja ennaltaehkäisyyn sekä hillitsee raskaan palvelutarpeen kasvua.

Muutokset voimaan aikaisintaan 2030

STM:n mukaan hyvinvointialueiden vapaaehtoinen yhteistyö ja työnjako on osoittautunut haastavaksi. STM:n mukaan alueiden yhteistyöstä ja työnjaosta tulee säätää velvoittavammin laissa, ja investointiohjaus tulisi sitoa kansallisen työnjaon noudattamiseen.

– Jos alueet eivät saavuta yhteisymmärrystä, valtioneuvostolle säädetään selkeä toimivalta päättää palveluverkosta ja työnjaosta, STM katsoo.

STM:n mukaan sote-palveluiden järjestämisen tai tuottamisvastuun vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia on tarpeen arvioida ennen kevään 2027 hallitusneuvotteluja. Mahdollinen uusi vastuunjako palveluiden tuottamisesta tai uusi aluejako voisi tulla STM:n mukaan voimaan aikaisintaan vuoden 2030 alusta.

STM:n mukaan tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen järjestäjiä voisi olla nykyistä pienempi määrä, ja määrä perustuisi riittävään väestöpohjaan ja kantokykyyn. Nyt sote-palveluita ja pelastustoimea järjestävät 21 hyvinvointialuetta, Helsingin kaupunki ja Hus.

Kotihoidontuki pois

STM:n mukaan Suomen perhevapaajärjestelmä tukee muihin Pohjoismaihin verrattuna voimakkaammin lasten pitkiä kotihoitojaksoja sekä perheiden valinnanvapautta.

STM:n mukaan tämä tukee sukupuolittunutta työnjakoa perheissä: äidit pitävät noin 80 prosenttia kaikista vanhempainrahapäivistä, ja kotihoidon tuen saajista yli 90 prosenttia on äitejä.

– Tutkimusten mukaan naisten pitkät perhevapaajaksot heikentävät naisten ase maa työelämässä. Esimerkiksi sukupuolten välinen palkkaero on Suomessa muita Pohjoismaita suurempi. Toisaalta kyseinen epäsuhta heikentää miesten asemaa vanhempina, STM kirjoittaa virkapuheenvuorossaan.

STM ehdottaa, että lapsilisä, vanhempainpäivärahat ja muut lapsiperheiden etuudet uudistetaan, ja nykymuotoinen kotihoidon tuki lakkaa.

– Uudistuksen tuottama varhaiskasvatuskustannusten lyhyemmän aikavälin kasvu on investointi, joka pidemmällä tähtäimellä tuottaa hyötyjä työllisyyden ja sukupuolten tasa-arvon vahvistumisena, verotulojen lisääntymisenä ja lasten oppimisen edellytysten parantumisena, STM katsoo.

STM:n mukaan lapsilisä on pienituloisille lapsiperheille merkittävä osa toimeentulon kokonaisuutta, mutta se ei ole ministeriön mukaan tarkoituksenmukaisin tai tehokkain tapa vähentää lapsiperheiden pienituloisuutta.

STM:n mukaan elatusjärjestelmää sekä lapsilisää ja muuta etuusjärjestelmää on uudistettava. STM:n mukaan järjestelmän tulisi olla yksinkertaisempi ja sen tulisi soveltua nykyistä paremmin erilaisiin perhetilanteisiin ja tukea paremmin pienituloisimpia lapsia ja perheitä.

Terveysperustaista verotusta

STM:n mukaan verotuksen, sääntelyn ja julkisten hankintojen keinoilla tulee vahvistaa terveellisten vaihtoehtojen asemaa sekä vähentää terveyshaittoja aiheuttavien tuotteiden kulutusta.

– Terveysperustaisella verotuksella ja lasten ja nuorten epäterveellisille elintarvikkeille altistavan markkinoinnin rajoittamisella sekä vaikuttavalla päihde- ja riippuvuuspolitiikalla voidaan ehkäistä kansansairauksia ja vahvistaa väestön terveyttä, STM katsoo.

STM:n mielestä sote-järjestöille on turvattava ennakoitava ja pitkäjänteinen rahoitus sekä vakauttaa avustusten tasoa ja myöntämisperusteita vähintään hallituskausittain.

– Jos järjestöjen toimintaedellytykset heikkenevät merkittävästi, osa kustannuksista voi pitkällä aikavälillä siirtyä hyvinvointialueiden, kuntien ja valtion vastuulle kasvavina palvelu- ja tukitarpeina, STM katsoo.

Palveluvalikoima tarkasteluun

STM:n mukaan pitkän tähtäimen tavoitteeksi on asetettava, että kaikille kansalaisille nimetään omalääkäri ja omahoitaja. STM:n mukaan ammatinharjoittajamalli tulee mahdollistaa perusterveydenhuollon henkilöstön saatavuuden lisäämiseksi.

STM:n mukaan suomalaisten julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoimasta on linjattava nykyistä selvemmin.

STM:n mukaan sosiaalihuoltoon tulisi perustaa kansallisia palveluvalikoimasuosituksia antava toimija, jonka asema, tehtävät ja tarvittava sääntely selvitetään.

Terveydenhuollossa palveluvalikoimaneuvosto Palko antaa jo nykyisin suosituksia siitä, mitkä palvelut ja hoidot kuuluvat julkisesti rahoitettuun palveluvalikoimaan.

STM:n mukaan Palkon resursseja ja toimintaedellytyksiä on vahvistettava. Palkolle pitäisi STM:n mukaan mahdollistaa nykyistä kattavampi suositusten antaminen palveluvalikoiman eri osa-alueilla.

STM:n mukaan avohoidon lääkkeiden ja sairaalalääkkeiden arviointi- ja päätöksentekoprosessit tulee yhdistää yhteen yksikköön.

Perustason palvelut minimissä

STM katsoo, että hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmää on uudistettava niin, että se tukee vaikuttavuutta sekä ennaltaehkäisyä ja pitkän aikavälin hyvinvointi- ja terveyshyötyjen saavuttamista.

– Talouden nopeat sopeuttamistoimet ovat laskeneet osin perustason palvelut minimiin ja lisänneet raskaampien palvelujen tarvetta, STM kirjoittaa.

STM:n mukaan nykyinen rahoitus- ja ohjausjärjestelmä ei kaikilta osin kannusta riittävästi ennaltaehkäisyyn, vaikuttavuuteen ja väestön hyvinvoinnin edistämiseen sekä alueellisen eriarvoisuuden vähentämiseen,

Ministeriön mielestä järjestäjärakenne ja tehtävien porrastus sekä hyvinvointialueiden rahoitusmalli tulisi ratkaista yhtenä kokonaisuutena.