Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajan Oras Tynkkysen mielestä presidentti Alexander Stubbin ja Norjan pääministerin Jonas Gahr Støren puhelussa Vladimir Putinille oli kyse riskinotosta.
– Se on varmasti, tai näin ainakin on syytä olettaa, harkittu riskinotto ja toivottavasti tuottaa haluttua tulosta, mutta riskinotto yhtä kaikki.
Tynkkynen muistuttaa, että tähän asti on yleisesti katsottu, että kun Venäjä ei osoita mitään haluja tai valmiutta tulla vastaan tai käydä vilpittömiä keskusteluja rauhasta, eivät yhteydenotot Kremliinkään tuo tulosta.
– Samalla on nähty, että Euroopan olisi tärkeää pysyä tässä yhtenäisenä ja varottu sitä, että yksittäiset maat alkavat avata suoria keskusteluyhteyksiä, Tynkkynen sanoo.
Kun Ranska ja Saksa tahoillaan olivat yhteydessä Putiniin, se herätti muualla Euroopassa voimakkaita vastareaktioita. Myös EU:n virkatasolla tapahtuneet yhteydenotot ovat aiheuttaneet paheksuntaa.
– Nyt Suomi ja Norja ovat näin korkealla profiililla avanneet keskusteluyhteyden. Sen vaara kai on se, että Putin käyttää tällaisia tilaisuuksia yhtäältä kotimaan propagandassa, mutta toisaalta peluuttaakseen Euroopan maita keskenään ja yrittääkseen luoda ja vahvistaa säröjä EU:n välillä, Tynkkynen varoittaa.
– Kauhuskenaario olisi vuoropuhelun kilpavarustelu, jossa Euroopan maat vuoron perään alkaisivat käydä Putinin kanssa kahdenvälisiä keskusteluja ja kukin omista kansallisista lähtökohdistaan alkaisi viedä keskusteluja eri suuntiin.
Tynkkysen mukaan suhtautuminen Venäjän kanssa keskustelemiseen on vähintäänkin elänyt. Hän huomauttaa Helsingin Sanomien aamuyöllä julkaistusta pääministeri Petteri Orpon (kok) haastattelusta, jossa tämä linjasi, ettei Euroopan ja Suomen ole vielä aika avata kahdenvälisiä yhteyksiä Venäjään. Tuolloin tietoa puhelusta Putinille ei vielä ollut julkisuudessa.
– Käänne on ollut ehkä yllättävän nopea ja yllättävän suuri. Ja myös hyvin periaatteellinen.
Hajaannus repesi
Stubbin ja Støren toiminta on herättänyt kritiikkiä jopa Pohjoismaiden välillä. Tanskan pääministeri Mette Frederiksen sanoi suhtautuvansa puheluun erittäin epäilevästi ja sanoi, ettei sitä koordinoitu muiden kanssa.
Myös Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson sanoi, että keskustelujen käyminen on riskialtista, jos ne voivat hajottaa Euroopan yhteisen äänen. Stubb on sen sijaan korostanut, että asiasta informoitiin lähimpiä liittolaisia, mukaan lukien kaikkia Pohjoismaita, etukäteen.
– Jos katsoo vaikka Ruotsin ja Tanskan pääministereiden reaktioita, ei nyt luo varsinaisesti sellaista kuvaa, että tässä oltaisiin yhdessä koordinoiden ja hyvin valmistellen lähdetty tätä keskustelua käymään.
Tynkkysen mukaan Stubbin ja Støren puhelun aiheuttama hajaannus perinteisesti tiivistä yhteistyötä tekevien Pohjoismaiden välillä on poikkeuksellista.
– Se on myös hyvin harmillista siinä suhteessa, että Pohjoismaat ovat Baltian maiden ja Puolan ohella olleet kuitenkin Ukrainan johdonmukaisimpia ja järkkymättömimpiä tukijoita. Sitä ei nyt tähän tilanteeseen alkuunkaan kaivattaisi, että Pohjoismaiden välillä alkaa tulla jännitteitä, Tynkkynen sanoo.
Samalla Tynkkynen kysyy, pitäisikö Ukrainan keskeisimpien tukijoiden koordinoida yhteydenpitoa eikä vain informoida, että puhelu on tulossa.
”Kohotti kulmakarvoja”
Tynkkynen ihmettelee myös Norjan pääministerin Støren kannanottoa, jossa hän puhui Norjan ja Suomen kansallisten etujen välittämisestä Putinille.
– Suhteessa Ukrainaan on vaikeaa nähdä, mitkä olisivat Suomen ja Norjan erillisiä etuja. Eikö kyse ole kuitenkin pohjimmiltaan siitä, että Euroopan yhteinen linja Ukrainan puolesta on se, mitä Suomen ja Norjan tulee kaikissa tilanteissa edistää, Tynkkynen sanoo.
– Tällainen puhe kansallisista eduista herätti kyllä itsellä aika paljon kysymyksiä ja kohotti kulmakarvoja. Onko siellä seuraavana sitten Romania tai joku muu Euroopan maa kahdenvälisissä keskusteluissa Putinin kanssa, kun meidän pitäisi toimia tässä yhtenäisenä eurooppalaisena rintamana Ukrainan tukena? hän kysyy.
Tynkkynen muistuttaa, että Pohjoismaista tulleesta kritiikistä huolimatta ukrainalaiset ovat pitäneet avausta tervetulleena. Stubb korosti, että puhelu soitettiin nimenomaan Ukrainan toiveesta.
– Jos pystytään tällä tavalla varmistamaan, että voidaan ottaa askelia kohti rauhaa Ukrainassa, silloin historia voi osoittaa, että tämä on ollut perusteltu riskinotto.