Tällä viikolla esiin tulleet tiedot siitä, että Venäjä harkitsisi paluuta neuvostoaikaiseen viisumijärjestelmään, ovat syytä ottaa Suomessakin vastaan varoituksena tulevasta, sanoo kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnell (kok).
– Jos tällainen päätös Venäjällä ollaan tekemässä, kertoo se mielestäni Kremlin riskiarviosta tuleville vuosille. Tuskin liikkumisen valvontaa lisättäisiin, jos ei nähtäisi sisäisten riskien olevan kasvussa, Limnell kertoo Iltalehdelle.
Virallista varmistusta maastapoistumisviisumien käyttöönotolle ei vielä ole. Mediassa liikkuneiden tietojen mukaan valmistelussa on kuitenkin järjestelmä, jossa venäläiset saisivat tulevaisuudessa matkustaa ”epäystävällisiin Nato-maihin” vain viranomaisten luvalla ja vähintään kymmenen henkilön ryhmissä.
Päätöstä perustellaan mediatietojen mukaan venäläisten ”turvallisuuden” takaamisella. Limnellin mukaan muutoksen taustalla olisi kuitenkin ulkoisen turvallisuuden sijasta Venäjän sisäinen turvallisuus.
Taustalla ovat syvälle Venäjän maaperälle ja pääkaupunki Moskovaankin yltäneet Ukrainan ilmaiskut. Ne ovat aiheuttaneet suurta tuhoa Venäjän öljynjalostamoille, mikä taas on johtanut polttoainekriisiin ja paikoittaisiin levottomuuksiinkin.
– Kun sota alkaa näkyä arjessa, saattavat ihmiset miettiä lähtöä Venäjältä. Se tarkoittaisi esimerkiksi aivovuotoa, jota haluttaisiin tällä [päätöksellä] estää.
Venäjä on sodan aikana kiristänyt jo valmiiksi kansalaistensa pääsyä esimerkiksi viestintävälineisiin sekä internetiin. Matkustamisen rajoittaminen olisi Limnellin mukaan kuitenkin rakenteellinen ja merkittävä muutos, joka näkyisi todennäköisesti kiristyneenä rajavalvontana Suomenkin vastaisilla rajoilla.
– Se kertoisi siitä, ettei Kreml näe tilanteen normalisoituvan lähivuosina. Eli turvallisuusvaltion ote kiristyy yhteiskunnassa jatkossakin.
Nähdäänkö liikekannallepano?
Päätös maastapoistumisviisumien käyttöönotosta tarkoittaisi Limenllin mukaan myös sitä, että valvonta Suomen ja Venäjän välisellä rajallakin kiristyisi. Tästä saatiin jo kesäkuun lopulla konkreettinen esimerkki, kun Ven�äjä sulki rajanylityspaikkoja Suomen, Viron ja Latvian vastaisilla rajoilla.
Kansalaisten maasta poistumisen rajoittaminen sopisi hyvin yhteen arvioiden kanssa siitä, että Kreml suunnittelee todennäköisesti uutta liikekannallepanoa syyskuun duumanvaalien jälkeen.
Venäjän presidentti Vladimir Putin on julistanut Ukrainan sodan aikana vain yhden liikekannallepanon syksyllä 2022. Tuolloin nimellä ”osittainen mobilisaatio” kulkenut päätös aiheutti massiivisen joukkopaon Venäjältä ja arviolta sadat tuhannet ihmiset poistuivat maasta.
Iltalehtikin uutisoi tuolloin Suomen itärajan ruuhkautuneista rajanylityspaikoista ja esimerkiksi Vaalimaan raja-asemalla autojonot kasvoivat parissa päivässä satojen metrien mittaisiksi.
– Oma arvio tässä hetkessä on, että uusi mobilisaatio on ihan mahdollinen, Limnell sanoo.
Avoin liikekannallepano olisi vuoden 2022 sekavien tapahtumien jälkeen Kremlille kuitenkin todennäköisesti liian riskialtis tilanne. Limnell onkin samaa mieltä oppositiomedia Meduzan lähteen kanssa siitä, että tällä kertaa edessä olisi mahdollisesti varovaisempi operaatio.
– Se [liikekannallepano] tuskin tapahtuisi juhlavana linjapuheena, vaan hiljaisempana operaationa valtakunnan sisällä, jossa käsketään miehiä asevoimiin.
Sota jatkuu
Eri arvioiden mukaan hyökkääjä menettää tällä hetkellä rintamalla noin 30 000–35 000 sotilasta kuukaudessa. Muun muassa Center for Strategic and International Studies (CSIS) -ajatushautomo taas arvioi hyökkääjän rekrytoivan noin 27 000 sotilasta samassa ajassa.
Limnell ei usko, että Venäjältä olisivat miehet loppumassa, mutta ongelmaksi nousee kuitenkin näiden uusien rekrytoitujen kyvykkyys selvitä nykyaikaisella droonien kyllästämällä rintamalla, jossa pelkät numerot eivät ratkaise menestystä.
Tässä Venäjällä onkin Meduzan mukaan ollut suuria ongelmia. Rintamalle värvätään tällä hetkellä joukkoja standardeilla, jotka eivät ole läheskään vaadittavalla tasolla. Asiaa venäläismedialle kommentoinut sotilas kertoo, että rintamalle saapuvat sotilaat on haettu vankiloista tai kaduilta ja heidän keski-ikänsä on korkea.
– He pystyvät tuskin seisomaan ja ovat taakka kaikille. Mitä heille voi opettaa? He eivät edes pysty kävelemään univormussa ja 20 kilon kantaminen on heille vaikeaa. He ovat kertakäyttöisiä, sotilas kertoo.
Kaikki tapahtumat ja mediassa liikkuneet tiedot huomioon ottaen, ei Limnellin mukaan ole tällä hetkellä mitään merkkejä siitä, että Putin olisi luopumassa alkuperäisistä sodan tavoitteistaan ja taipumassa neuvottelupöytään.
– Jos Putin taipuisi, hän näyttäisi Ukrainan drooni-iskujen ja Naton viime viikon Ankaran-huippukokouksen päätösten jälkeen heikolta.
– Mikä tarkoittaa sitä, että sota jatkuu, Limnell toteaa.
