Krimillä hätätila
Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla on julistettu alueellinen hätätila. Hätätilasta kertoi Venäjän asettama Krimin miehityshallinnon johtaja Sergei Aksjonov Telegramissa. Hänen mukaansa hätätilasta päätettiin yhdessä Sevastopolin kuvernööri Mihail Razvožajevin kanssa.
– Päätös on tehty ennen kaikkea taloudellisten kysymysten järjestämiseksi, Aksjonov kirjoittaa.
Kuvernöörin mukaan hätätilaan liittyvä oikeudellinen järjestelmä mahdollistaa väestön elintärkeiden toimintojen kannalta keskeisten alojen "vakaan toiminnan turvaamiseen liittyvien tehtävien ratkaisemisen" mahdollisimman nopeasti.
Krimillä polttoaineen myynti siviileille on keskeytetty Ukrainan tekemien iskujen seurauksena. Ukraina on iskenyt laajasti drooneilla ja lamauttanut joidenkin arvioiden mukaan 20–40 prosenttia Venäjän öljynjalostuskapasiteetista.
Lavrov ja Trumpin luottomies sanasodassa
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vaatii selvennystä Yhdysvaltain rooliin Ukrainan sodan päättämisessä, kertoo Reuters.
Lavrovin mukaan Kreml kiistää jyrkästi Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubion lausunnon, jonka mukaan Yhdysvallat ja Venäjä eivät päässeet sopimukseen viime elokuun Alaskan huippukokouksessa.
Venäjä on viitannut tapaamiseen ”Anchoragen henkenä” ja katsoo rauhansopimuksen suuntaviivojen syntyneen tuolloin.
– Alaskassa oli ehdotus, mutta siellä ei syntynyt sopimusta. Jos sopimus olisi syntynyt, sota olisi jo loppunut, Rubio sanoi torstaina.
Lavrov sanoi perjantaina, että Alaskan kokouksessa Vladimir Putin kävi läpi Donald Trumpin lähettilään Steve Witkoffin esitykset kohta kohdalta ja varmisti Witkoffilta, että ne oli kirjattu oikein. Lavrovin mukaan Witkoff vahvisti asian jokaisessa kohdassa.
– Kun kollegani Marco Rubio sanoo, että Alaskassa oli vain ehdotuksia muttei sopimusta, se herättää kysymyksen siitä, mitä me oikeastaan tarkoitamme "sopimuksella", Lavrov sanoi.
EU:lta kova toimi ukrainalaismiehille – Ei enää tilapäistä suojelua
Euroopan unioni on ehdottanut muutosta ukrainalaisten pakolaisten tilapäiseen suojeluun. Jatkossa EU ei myöntäisi tilapäistä suojelua uusille, sotilasiässä oleville ukrainalaisille miehille, jotka saapuvat unionin alueelle. Asiasta kertoo uutistoimisto AFP.
EU:n mukaan päätös on tehty Ukrainan pyynnöstä, sillä Ukrainan asevoimat on kärsinyt miespulasta Venäjän hyökkäyssodan jatkuessa viidettä vuotta.
EU:n sisäasioista vastaava Magnus Brunnerin mukaan toimet koskisivat uusia EU:n alueelle saapuneita henkilöitä, joilla ei ole lupaa poistua Ukrainasta sotilaallisten velvoitteiden takia. Vaikka he eivät saisi tilapäistä suojelua, heillä olisi edelleen mahdollisuus hakea turvapaikkaa.
Nykyinen tilapäinen suojelu, joka myönnettiin Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen jälkeen vuonna 2022, on voimassa ensi maaliskuuhun asti. Tällä hetkellä noin 4,4 miljoonaa ihmistä hyötyy ohjelmasta, joka antaa oleskelu- ja työluvan sekä mahdollisuuden saada terveydenhoitoa, sosiaalitukia ja koulutusta.
EU aikoo myös kehittää pilottiohjelman tukeakseen Ukrainaan palaavia henkilöitä esimerkiksi työllistymisessä ja asumisessa. Brunner korosti, että tuki jatkuu sodan edetessä ja että ehdotuksessa on huomioitu Ukrainan muuttuvat puolustus- ja jälleenrakennustarpeet. Tällä hetkellä noin 27 prosenttia EU:n suojelua saavista ukrainalaisista on aikuisia miehiä.
Venäjä ampui alas 660 Ukrainan droonia
Venäjän puolustusministeriö kertoi ampuneensa yön aikana alas 660 Ukrainan droonia. Kyseessä on yksi sodan suurimmista droonimääristä, joita Venäjä ampui alas, kertoo uutistoimisto AFP.
Drooneja tuhottiin yli kymmenellä alueella, mukaan lukien Moskovan ja Venäjän itseensä liittämän Krimin niemimaan yllä. Lisäksi drooneja ammuttiin alas Mustallamerellä ja Asovanmerellä.
Moskovan pormestari Sergei Sobjanin sanoi, että ainakin 47 pääkaupunkia kohti matkalla ollutta droonia torjuttiin. Myös Tulan alueella kuvernööri Dmitri Miljaev kertoi "massiivisesta" drooni-iskusta alueella.
Drooni-isku vaurioitti teollisuuslaitosta Novomoskovskissa Venäjän Tulan alueella, Miljajev kertoi Telegram-viestisovelluksessa. Hän ei tarkentanut, mistä laitoksesta oli kyse alueella, jossa sijaitsee useita suuria kemiantehtaita. Miljajevin mukaan myös sähkölinjoja vaurioitui iskussa, ja yksi nainen loukkaantui Štšokinon piirissä.
Ukraina on viime kuukausina tehostanut pitkän kantaman drooni-iskukampanjaansa Venäjää vastaan. Ukraina pommittaa erityisesti Venäjän fossiiliseen energiaan liittyvää infrastruktuuria, koska energiasta saatavat tulot ovat merkittävä keino sodan rahoittamiseksi.
Sähkökatkoja Venäjän miehittämillä alueilla Ukrainassa
Venäjän viranomaisten mukaan sähköt ovat katkenneet kokonaan tai osittain Venäjän hallitsemalla alueella Ukrainan Hersonissa, uutisoi Reuters. Alueen Venäjän asettama kuvernööri Vladimir Saldo kertoi tilanteesta Telegramissa, mutta ei tarkentanut katkosten syytä.
Krimillä, erityisesti Sevastopolissa, sähkönsyöttöä on jouduttu rajoittamaan verkon ylikuormituksen vuoksi. Taustalla ovat Ukrainan lennokki-iskut, jotka ovat Venäjän mukaan häirinneet alueen energiainfrastruktuuria.
Krimin viranomaisten mukaan tilanne on heijastunut myös liikenteeseen: junavuoroja niemimaalle vähennetään asteittain ja aiemmin on ilmoitettu myös lasten kesäleirien keskeyttämisestä.
Krimin Venäjän asettama hallinto kertoi lisäksi, että yksi ihminen on kuollut drooni-iskussa lähellä Hersonin suuntaan johtavaa rajanylityspaikkaa.
