Krimin silta romahti
Iltalehden sota-asiantuntija Emil Kastehelmi vahvistaa, että Kertšinsalmen silta eli Krimin silta on romahtanut.
Kyseessä on Euroopan pisin silta, joka yhdistää Venäjän miehittämän Krimin niemimaan Venäjään.
Ukraina iski siltaan jo maanantaina, jolloin se kerrottiin vaurioituneen. Kastehelmen mukaan Ukraina iski siltaan uudestaan ilmeisesti yöllä.
Muun muassa sosiaalisessa mediassa ja eri venäläiskanavissa on yön ja aamun aikana liikkunut kuvia ja tietoja romahtaneesta sillasta. Kastehelmen arvion mukaan silta on tuhottu todennäköisesti drooneilla ja mahdollisesti jopa ohjuksilla.
Salmen yli kulkee vierekkäin kaksi siltaa: toinen autoille, toinen junille. Kastehelmen arvion mukaan autosilta on romahtanut noin 200 metrin matkalta. Tiedossa ei vielä ole, minkälaisia vaurioita rautatiesiltaan on mahdollisesti tullut.
Kastehelmen mukaan Kertšinsalmen silta on Ukrainan sodan kannalta ehkä strategisesti tärkein silta. Ukraina on useaan otteeseen sodan aikana yrittänyt tuhota sen.
– Tämä on hyvin merkittävä onnistuminen Ukrainalta, Kastehelmi sanoo.
Krimin silta on Euroopan pisin, noin 19 kilometriä pitkä silta, jonka Venäjä rakensi Krimin niemimaan ja Venäjän välille miehitettyään Krimin vuonna 2014. Silta avattiin vuonna 2019.
Onnistuminen
Silta on Venäjän Krimin-joukkojen tärkeä huoltoreitti. Siksi Venäjä on rakentanut sillan yhteyteen esimerkiksi ilmatorjuntatorneja ja turvatoimet ovat muutenkin olleet järeitä.
Se, että Ukraina on onnistunut tuhoamaan osan sillasta tarkoittaa, että turvatoimet ovat epäonnistuneet, Kastehelmi sanoo. Lisäksi se osoittaa, että Ukraina on kyennyt vielä tässä vaiheessa sotaa kehittämään merkittävästi omaa iskukykyään.
– Hetken silta sai olla rauhassa, mutta nyt ukrainalaiset selkeästi keksivät keinon vaikuttaa siihen, Kastehelmi sanoo.
Rautatieliikenne on Venäjän sotavoimille keskeistä. Siksi on mahdollista, etteivät Ukrainan iskut jää tähän, vaan se pyrkii iskemään myös rautatiesiltaan. Rautatiesiltakin saattaa olla jo nyt käyttökelvoton, mutta siitä ei vielä ole tarkkaa tietoa, Kastehelmi sanoo.
Autosiltaa tuskin saadaan sodan aikana korjatuksi käyttöön, Kastehelmi arvioi. Autoliikennettä joudutaan nyt todennäköisesti ohjaamaan enemmän Asovanmeren valtatielle, johon Ukraina tiedetysti pystyy iskemään, ja joka johtaa Ukrainan hallussa oleville alueille.
Rautatieliikenteen lisäksi Ukraina saattaa pyrkiä vaikuttamaan myös alueen lauttaliikenteeseen, sillä se on sillan ohella merkittävä tapa siviileille liikkua Krimin ja Venäjän välillä.
Jos Ukraina pääsisi iskemään onnistuneesti rautatie- ja lauttaliikenteeseen, Krimin niemimaan eristys tiukentuisi entisestään.
Ukrainan isku on Venäjälle kova paikka myös poliittisesti, Kastehelmi sanoo.
– Venäläiset vielä eilen [maanantaina] selittivät, ettei sillassa ole mitenkään mahdottoman merkittäviä vaurioita. Nyt sillassa on sellaisia vaurioita, ettei niitä voi enää selittää mitenkään.
Nähtäväksi jää myös, miten sillan osan tuhoutuminen vaikuttaa alueen laivaliikenteeseen. Sillan ali kulkee paljon esimerkiksi rahtiliikennettä.
Krimin uudelleenvaltaukseen sillan romahdus tuskin tulee johtamaan, Kastehelmi arvioi. Se vaatisi Ukrainalta sellaista sotilaallista voimaa, jota sillä ei tällä hetkellä tiettävästi ole.