Voice of Freedom Повна версія

Krista on jutellut yksinäisille vanhuksille ja antanut avioliittoneuvoja – Tässä työssä näkyy nyt ihmisten pahoinvointi

· Main news

Kaksi Iltalehden haastattelemaa isännöitsijää kertoo, millaista taloyhtiön pyörittäminen on nykypäivänä. Työ vaatii monipuolista tietotaitoa ja ihmisläheisyyttä. Erikoisia sattumuksia ei työstä puutu.

Vuoden 2026 isännöitsijäksi valittu Krista Toivola Seinäjoen Oivan isännöinnistä sanoo, että hänen työhönsä heijastuvat nykypäivänä yhteiskunnalliset haasteet.

– Pahoinvointi ihmisissä on lisääntynyt siltä osin, että he tarvitsevat yhä enemmän tukea. Isännöitsijöinä mekin joudumme joskus antamaan henkistä keskusteluapua, Toivola kertoo.

Hän muistaa omalta uraltaan tilanteen, jossa häneltä pyydettiin avioliittoneuvontaa. Myös ikääntyvä väestö saattaa hakea isännöitsijältä juttuseuraa.

– Saatamme isännöinnissä olla ainut kontakti viikkokausiin vanhemmalle henkilölle.

Yksikönpäällikkö Tea Saarniala Retta isännöinnistä on huomannut huonon taloudellisen tilanteen vaikuttavan isännöitsijän työnkuvaan eri tavalla.

– Korjausvelka kasvaa yhtiöissä, kun ei lähdetä hankkeita viemään eteenpäin. Toinen on, että vastikerästejä tulee aikaisempaa enemmän, Saarniala kertoo.

Saarniala pistää merkille negatiiviset talousuutiset, jotka rupeavat nopeasti vaikuttamaan suomalaisten käyttäytymiseen, vaikka huono taloustilanne ei välttämättä omassa arjessa näkyisikään.

– Ei ihmiset uskalla laittaa asuntoja myyntiin, Saarniala antaa esimerkin.

Isännöitsijältä vaaditaan joskus hyviä kuuntelutaitoja, kun isännöitsijä joutuu esimerkiksi ottamaan yhteyttä asukkaaseen, jolla on vastikkeita rästissä syystä tai toisesta.

– Välillä on tällaisia tapauksia, joissa henkilön puoliso tai läheinen on kuollut. Silloin tulee oltua enemmän yhteyksissä ja kysyttyä vointia. Varsinkin vanhemmilla ihmisillä arjen hoito saattaa lamaantua kuolemantapauksesta, Saarniala sanoo.

”En mene asiakaskäynneille yksin”

Koska isännöinti on ihmisen tärkeimmän asian eli asumisen ytimessä, voi isännöitsijä kohdata myös uhkailua tai vihamielisyyttä.

– Haltuunotto- ja häätötilanteet voivat olla tosi tulenarkoja, Toivola kertoo.

Sama koskee myös isännöitsijän päätöksiä, jotka eivät miellytä kaikkia taloyhtiössä. Isännöitsijä voi joutua puuttumaan esimerkiksi joihinkin remonttisuunnitelmiin, koska asukas luulee, ettei niistä tarvitse ilmoittaa kenellekään.

Toivola pitää tärkeänä, että isännöitsijät turvautuvatkin työyhteisön tukeen.

– En mene asiakaskäynneille yksin, sillä koskaan ei tiedä, mitä siellä on vastassa, Toivola sanoo työtavoistaan.

Saarniala kokee, että vihamielisyys kohdistuu enemmän aloitteleviin isännöitsijöihin, joilla ei ole niin paljoa kokemusta monitaituruutta vaativasta ammatista.

– Jos ihmisillä on mielikuva, että isännöitsijä ei ole täysi priimus, kyllä kaikenlaista palautetta saa kuunnella.

Saarniala ei muista äkkiseltään kuulleensa, että ketään isännöitsijää olisi fyysisesti uhattu. Myöskään haltuunotot ja muut ikävät työtehtävät eivät ole koskaan henkilöityneet isännöitsijään.

Pääkaupunkiseudun runsas asukasmäärä kuitenkin haastaa isännöitsijöitä enemmän. Saarniala huomaa eron. Hänestä Kehä III:n sisäpuolella asukkaat ovat kiireisempiä ja hieman kireämpiä. Kysymyksiin on saatava nopeasti vastauksia.

– Esimerkiksi häiriöön liittyvissä asioissa meinaa unohtua, että isännöinnin on toimittava tiettyjen toimintamallien mukaan. Tämä on siksi, ettei esimerkiksi oikeuteen viety häiriökäyttäytyminen kaatuisi heti alkuvaiheessa, Saarniala muistuttaa.

Häiriöt työllistävät

Toivolaa työllistävät yhä enemmän videopelaamiseen liittyvät äänet.

– Saamme ilmoituksia varsinkin hiljaisuusajalla tapahtuneesta metelöinnistä, joka viittaa videopelaamiseen.

Naapurit saattavat ilmoittaa huudahduksista, hypähdyksistä ja pelistä tulevista äänistä. Monella pelaajalla on käytössään pelituoleja, jotka saattavat pitää liikkuessaan jyrinämäistä ääntä naapuriin.

Toivola suosittaa olemaan naapurista kantautuvista häiritsevistä äänistä yhteydessä heti isännöitsijään, jotta asiaa voidaan lähteä ratkomaan nopeasti ja hienotunteisesti. Jossain määrin häiritseviä ääniä pitää kuitenkin pystyä sietämään varsinkin päiväsaikaan.

Saarniala tietää tapauksen, jossa naapurin runsaasta päiväsaikaan tapahtuneesta pianon soittamisesta tuli oikeuskäsittely. Oikeus päätti, että naapureiden on kestettävä soittamista.

Saarnialalle on tullut vastaan paljon ilmoituksia koiran häiritsevästä haukunnasta. Näissäkin tapauksissa isännöitsijän pitää ensiksi varmistaa, mistä asunnosta haukunta kantautuu.

– Aina on muistettava se, että meidän täytyy puoltaa myös häiritsevän asunnon asukkaiden oikeusturvaa, Saarniala kertoo.

Isännöitsijät voivat joutua sovittelemaan naapurien välisiä riita-asioita. Jos ongelmat liittyvät henkilökemiaan, niiden ratkaiseminen voi olla vaikeaa.

Tuletko vaihtamaan lampun?

Toivola ja Saarniala molemmat kertovat, että isännöitsijät sekoitetaan usein huoltoyhtiöön. Toivola on saanut yhteydenottoja esimerkiksi lampunvaihdosta, pesukoneen asennuksesta tai joskus jopa pakastimen sulatuksesta.

– Vuokralaisille on todella epäselvää, mikä on yhtiön ja osakkeenomistajan välinen kunnossapitovastuu, Toivola sanoo.

Silloin asiasta soitetaan herkästi ensimmäisenä isännöitsijälle.

– Isännöinnin ja huoltoyhtiön rooliin liittyy tosi paljon tietämättömyyttä Suomessa. Oikeastaan millään koulutustasolla ei kerrota, mitä asuminen vaikkapa taloyhtiössä on, ja kenenkä kuuluu mitäkin hoitaa, Toivola sanoo.

Hän kannattaakin, että asumisen taitoja opetettaisiin jo peruskoulussa. Myöhäisemmillä koulutusasteilla voitaisiin havainnollistaa syvällisemmin taloyhtiömaailmaa.

Yleisesti isännöitsijän vastuulla

Lähde: Kiinteistötahkola