Kuka puhuu totta koulukohussa: Virkamies ja poliitikko täysin eri mieltä koulupiirimuutoksista

Tärkein syy kohua nostattaneille Itä-Helsingin koulupiirirajojen muutoksille on kaupunginosien eriytymisen eli segregaation ehkäisy.

Näin sanoo Helsingin kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston puheenjohtaja Kaisa Eskola.

Eskola kommentoi kuumana käyvää koulupiirikeskustelua HS:n mielipidekirjoituksessa torstaina. Iltalehti kertoi Eskolan kannasta jo kesäkuussa.

Helsingin varavaltuutettu Eskolan vetämä jaosto on muuttanut tämän ja viime vuoden aikana itäisen Helsingin koulupiirejä niin, että muutosten seurauksena monen kantasuomalaisen lapsen lähikoulu vaihtuu lähikouluun, jossa on runsaasti maahanmuuttajataustaisia lapsia.

Virkamies toista mieltä kriteereistä

Helsingin kaupungin virkamies on kuitenkin toista mieltä kuin kuntapoliitikko Eskola.

– Väite on epätosi, sanoo Helsingin kaupungin itäisen suurpiirin perusopetuksen aluepäällikkö Katriina Aaltio. Iltalehti kysyi Aaltiolta, onko koulupiirijakoa muutettu siksi, että segregaatio vähenisi Itä-Helsingin kouluissa.

Samaa on sanonut Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan vs. apulaispormestari Shawn Huff (vihr).

Aaltion mukaan oppilaaksiottoalueiden muutokset perustuvat oppilasmäärien tasaamiseen kouluissa.

– Meillä on selvät kriteerit, ja me olemme kertoneet ne aina kaikissa asukastilaisuuksissa. Meillä lähdetään siitä, että kaikki koulut ja päiväkodit ovat yhtä hyviä ja sopivan kokoisia. Sopiva määrä tarkoittaa sitä, että siellä on sopiva määrä oppilaita suhteessa koulun kapasiteettiin, Aaltio sanoo.

Aaltio antaa esimerkin viime vuodelta. Itäkeskuksen peruskoulussa oli liian vähän oppilaita. Myllypurossa, jonne on tullut viime vuosina runsaasti uusia asuntoja, oppilaita oli liikaa ja koulu oli liian ahdas. Siksi Myllypurosta siirtyy oppilaita Itäkeskukseen.

– Emme erottele oppilaita. Kaikki ovat yhdenvertaisia. Emme edes tiedä, miten me vetäisimme sellaisia (oppilaaksiotto) rajoja, joilla puututtaisiin segregaatioon. Jos oppilaat tarvitsevat tukea koulussa, me tuemme heitä sitten muilla keinoin, Aaltio sanoo.

Koulun sisäisiä toimia

Esimerkiksi koulut, joissa on paljon lapsia, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, saavat tarveperustaista rahoitusta.

– Se kohdennetaan tiettyjen indeksien mukaan, joista vain yksi on äidinkieli. Tekijät kokonaisuudessaan mä�ärittävät, mitkä koulut saavat lisärahoitusta ja kuinka paljon. Me idässä saamme tätä rahoitusta lähes kaikkiin kouluihin, mistä olemme kiitollisia, Aaltio kertoo.

Yksittäisen koulun sisäinen segregaatio on kyllä Aaltion mukaan ollut keskustelussa itäisessä Helsingissä.

– Eli koulut monin paikoin ryhmittelevät opetusryhmiä siten, että ne olisivat keskenään heterogeenistä. Myös painotusta voidaan toteuttaa ns. sekaryhmissä, ei omina luokkinaan. Oppimisen tukea kohdennetaan myös opetuskielen tukiopetukseen, Aaltio nostaa esiin esimerkkeinä.

Toinen tärkeä kriteeri on Aaltion mukaan turvalliset ja lyhyet koulureitit.

– Tavoite on, ettei ala-asteikäisten lasten koulumatka ylittäisi kahta kilometriä.

Iltalehti yritti tavoittaa Kaisa Eskolaa torstaina sähköpostilla. Hän ei reagoinut sähköpostiin eikä IL:n soittopyyntöön.

Eskola kertoo Helsingin Vasemmistoliiton sivuilla olevan herttoniemeläinen opettaja, yhteiskuntatieteilijä ja aktivisti. Hän linjaa, että monikulttuurisuus on luonnollinen osa Helsinkiä, joka on aina toivottanut tervetulleiksi niin maahanmuuttajat kuin maaltakin muuttajat.