Pääuutiset

”Kuollaan saappaat jalassa” – Pöytäkirja paljastaa Supon salaisen toimintatavan

”Kuollaan saappaat jalassa” – Pöytäkirja paljastaa Supon salaisen toimintatavan

Suojelupoliisin eli supon sisällä pelättiin vakavasti, että tiedustelupalvelulla on käsissään uusi Aarnio-tapaus. Asia käy ilmi keskusrikospoliisin esitutkintapöytäkirjasta, jossa selvitettiin epäiltyjä virkarikoksia.

Supon epäillään esimerkiksi käyttäneen tietolähdetoiminnassaan eläkkeelle jääneitä virkamiehiä. Kuulusteltavat kuvailivat tätä käytäntöä normaaliksi, vaikka osa näkikin siinä ongelmia. Virkarikoksesta syytetään muun muassa entistä supo-johtajaa Antti Pelttaria.

Pelttari itse sanoi, ettei tiedustelutoimintaa tule ylijuridisoida. Hänen mielestään sillä, miten supo tietonsa hankkii, ei ole tiedustelussa merkitystä.

– Vähän kärjistäen, supon ja yleisemmin tiedustelutoiminnan kannalta vain itse tieto ja sen sisältö ovat merkitseviä. Hankintatavalla ei ole merkitystä, sanoi Pelttari poliisille.

Eläköityneitä virkamiehiä

Nyt oikeudessa käsiteltävän jutun ydin on se, että supo käytti eläköityneitä virkamiehiä tietolähdetoimintaan. Tapaa pidettiin normaalina, vaikka sitä myös viraston sisällä kritisoitiin. Tietolähteet eivät katoa, vaikka heidän kanssaan aiemmin tekemisissä ollut viranomainen jäisikin eläkkeelle.

– Tiedustelulliseen kulttuuriin tosin kuului, että kukaan ei täysin jää eläkkeelle vaan niin sanotusti kuollaan saappaat jalassa, kommentoi eräs entinen supo-päällikkö kuulusteluissa.

Pelttarin mukaan ennen vuotta 2019 voimaan tulleita tiedustelulakeja poliisin hallintolaissa oli säädetty Supon tehtäväksi hankkia tietoa Suomen sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen liittyvistä uhkista.

Tehtävä oli kuitenkin Pelttarin mukaan vaikea. Tiedustelulakeja tai muuta suoraa tiedonhankintalainsäädäntöä ei ollut, eivätkä viraston toimivaltuudet mahdollistaneet lakisääteisen tehtävän täysimääräistä toteuttamista. Yleistä tiedustelutoimintaa pystyttiin toteuttamaan vain rajatusti.

Uusi Aarnio?

Pelttari kertoi, että Supon tietolähdetoimintaa tarkastettiin sen jälkeen, kun tapaus Aarnio niin sanotusti paiskautui tuulettimeen. Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio tuomittiin sittemmin pitkään vankeusrangaistukseen törkeistä huumausainerikoksista.

Kuulusteltavan mukaan Supon vastatiedusteluyksikön toiminta muodosti ongelman koko virastolle. Yksikkö oli sisäänpäinkääntynyt, eikä sen toiminta ollut läpinäkyvää. Tietolähdetoiminnassa nähtiin ongelmia.

– Kirjoitin vielä postin päällikölle jälkeenpäin. En muista postin kaikkia yksityiskohtia. Siinä postissa kuvasin omaa näkemystäni, että tilanne on kestämätön ja että läpinäkyvyys on välttämätöntä. Käytin jopa termiä, että tässä on mahdollisesti käsillä Jari Aarnio -tyylinen tapaus, kertoi eräs entinen Supo-päällikkö kuulusteluissa.

”Suojelupoliisin etu”

Eräs salassapitorikoksesta syytetty eläkeläinen oli säilönyt tietolähdettään koskevia muistiinpanoja henkilökohtaiseen sähköpostiinsa, joka joutui tietomurron kohteeksi. Tiedot päätyivät ulkomaisen tiedustelupalvelun käsiin.

Pelttari kiisti kuulusteluissa tienneensä tapaamisista mitään. Hän kuitenkin piti eläkeläisen tietolähdetapaamisia perusteltuina.

– On tärkeää, että on käsitys näiden lähteiden ajattelusta ja mielentilasta. Se on suojelupoliisin etu, sanoi Pelttari.

Supoa koskeva rikostutkinta tuli alun perin julkisuuteen, kun Iltalehti uutisoi siitä vuonna 2024. Ennen tätä Venäjän televisio oli esittänyt ohjelman, jossa Venäjän turvallisuuspalvelu FSB kertoi paljastaneensa supon Venäjää vastaan suunnatun ”vakoojaringin” eli sen tietolähteitä.

Pelttari johti supoa vuodesta 2011 vuoteen 2023 asti. Vuonna 2024 hänestä tuli eduskunnan pääsihteeri. Hän on tällä hetkellä pidätettynä virastaan.

Pelttari kiistää syyllistyneensä mihinkään rikokseen. Hän on vedonnut muun muassa kansalliseen turvallisuuteen liittyvän viranomaistoiminnan erityspiirteisiin.

Olet saattanut jäädä paitsi