Kymppitonnin laitteella tuhotaan miljoonien kalusto – Ex-ministeri herättelee Suomea
Entinen puolustusministeri, puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savola (kesk) on käynyt peräti kuusi kertaa Ukrainassa sodan aikana. Ensimmäisen kerran hän kävi maassa 2024. Hän on vieraillut niin Kiovassa ja sen lähikaupunkialueella kuten Butšassa, Harkovassa, Odessassa kuin Zaporižžjassakin.
Reissut ovat opettaneet hänelle paljon sodankäynnin muutoksesta. Iltalehden haastattelussa käydään läpi, miten Suomi on osannut ottaa varautumiseensa oppia Ukrainasta. Savola on käynyt tutustumassa Ukrainassa muun muassa droonien testikenttään.
Miehittämättömät järjestelmät, ilma-, maa- ja meridroonit ovat nousseet jättimäiseen rooliin sodankäynnissä. Tähän kytkeytyy myös tekoälyn käyttö.
– 2024 noin 70 prosenttia vihollisen tappioista tuotettiin drooneilla. Nyt luvut ovat 97,8–99,9 prosenttia eli lähestulkoon kaikki miehistötappiot ja varsinkin kalustotappiot syntyvät drooneilla, Savola kertoo.
Hänen kuulemansa perusteella ei ole ajoneuvoa, jota ei kyettäisi tuhoamaan miehittämättömällä ilmasta maahan tehtävällä iskulla.
– Kolmesta kymmeneen droonia pystyy tuhomaan käytännössä ajoneuvon kuin ajoneuvon riippuen vähän droonista millä isketään.
– Kun puhutaan hintaerosta, voi olla satojen miljoonien ajoneuvo, joka voidaan tuhota kymmenientuhansien eurojen droonilla.
Tämä herättää kysymyksiä esimerkiksi maamme panssarikaluston merkityksestä, jos tosipaikkaan joutuisimme. Tai erityisen vahvana pidetyn tykistömme. Tykistön kantaman pitäisi Savolan mukaan olla jo yli 50 kilometriä, mieluummin yli 60, jotta sodassa pystyttäisiin vaikuttamaan vihollisen puolelle. Esimerkiksi Puolustusvoimien 122 mm:n haupitsien kantama yltää 15 kilometriin.
– Tarvitaan pidemmän kantaman tykistöä.
Nollalinja jo jopa 60 kilometriä
Savola muistuttaa, että niin kutsuttu nollalinja on jo tällä hetkellä aika leveä. Nollalinja tarkoittaa kuumaa sodankäyntialuetta etulinjassa.
Ukrainassa ollessaan Savola on käynyt 14 kilometrin päässä Venäjän rintamalinjan rajasta.
– Tällä hetkellä puhutaan jo 30–60 kilometrin alueesta, jolle ei käytännössä oikein pysty menemään.
Tiukka sotatoimivyöhyke on laajentunut miehittämättömien järjestelmien toimintakyvyn kehittyessä.
– Droonit ulottuvat yhä kauemmas ja niillä pystytään tekemään entistä tarkemmin tappioita. Tämä on kehitys puolin ja toisin, venäläisillä on hyvä teknologia myöskin käytössä. Tämä on myöskin kilpajuoksua järjestelmien ja torjuntajärjestelmien kehittämisessä, Savola sanoo lisäten, että kehittäminen on sodankäynnissä saadun palautteen pohjalta Ukrainassa jo viikoittaista.
”Olen itsekin tästä yli kaksi vuotta paasannut”
Sotateknologian ripeä kehitys haastaa myös Suomen puolustusvoimia.
– Meidän pitää olla nopeampia kehityksessä. Olen itsekin tästä yli kaksi vuotta paasannut. Otamme pikku hiljaa askelia droonikyvykkyyden kehittämisessä, mutta olemme liian hitaita.
Savola huomauttaa, miten esimerkiksi Suomeen harhautuneet, vaikkakin yksittäiset, droonit aiheuttivat paljon hämmennystä. Viranomaisyhteistyötä on kuitenkin lähdetty kehittämään.
– Ja hyvä niin.
– Mutta kyllä meillä on vielä aika paljon tehtävää.
Työstämistä on esimerkiksi niin varusmiesten kuin reserviläisten kouluttamisessa. Uusi teknologia on tuotava harjoittelun arkeen.
Savola puhuu ”viranomaiskankeudesta” siinä, miten nopeasti puolustusteollisten yritysten parhaat innovaatiot saadaan Suomessa käyttöön.
Hänen tietojensa mukaan Ukrainassa tällä hetkellä noin 1 500 yritystä tuottaa miehittämättömiä järjestelmiä. Siellä joukko-osastot ovat suoraan yhteyksissä yrityksiin ja tilaavat, mitä tarvitsevat yritysten samalla kehittäessä tuotteitaan.
Vaikka Suomessa eletään rauhan aikaa, Savolan mukaan täälläkin pitäisi hioa systeemi nykyistä ketterämmäksi, jotta parhaat innovaatiot pääsevät nopeammin Puolustusvoimien käyttöön.
Hän painottaakin siviili- ja sotilaspuolen vahvaa nivomista yhteen droonikyvykkyyksien kehittämisessä.
”En ole vielä huolissani”
– No, se on käynnistymässä, Savola vastaa paljon puhuvasti, kun häneltä kysyy, millä tasolla Puolustusvoimien droonikoulutus hänen käsityksensä mukaan on.
Helsingin Sanomat on kertonut lähteisiinsä perustuen, että Puolustusvoimien sisällä on kritiikkiä sitä kohtaan, miten hyvin Ukrainan drooniajan sodan opit otetaan huomioon varusmiesten koulutuksessa.
Savola sanoo, että puolustusvoimat on käskyorganisaatio.
– Ja tuota siellähän sitten yleensä ylhäältä alaspäin viesti niin kuin, tuota niin, kaikki toiminnot menevät.
Savolan mielestä ajattelutavan muutoksen jalkauttamiseen tarvitaan lisää tekemistä, jotta droonien tarve tulevaisuuden sodankäynnissä ymmärretään ja voidaan iskostaa Puolustusvoimiin.
Oletko huolissasi?
– Niin kuin sanoin, nopeutta tarvitaan. En ole vielä huolissani, mutta jos tässä ei nopeasti ala asiat etenemään – kyllä tämä vaatii järeämpiä toimenpiteitä.
Puolustusvoimien komentajan linjaa hän kuitenkin kiittelee.
– Meidän pitäisi myös valtionhallinnon puolella ottaa kokonaiskoppia viranomaisyhteistyössä. Meiltä puuttuu kokonaisnäkemys. Jokainen turvallisuussektorin toimijakin katsoo edelleen esimerkiksi droonikyvykkyyttä hyvin kapeasti omasta näkökulmastaan.
Annatko puolustusministeri Antti Häkkäselle (kok) puhtaat paperit droonien jalkauttamisessa?
– Hän on ollut varovainen tuomaan ainakin julkisuuteen kannanottoja, Savola sanoo.
Suomalaisia arvostetaan
Mikko Savola on Pohjois-Atlantin liiton parlamentaarisen yleiskokouksen varapuheenjohtaja. Myös tässä roolissa hänelle on kertynyt kokemusta Ukrainasta. Savola näkee, että ymmärtämystä on saatavissa nimenomaan paikan päällä käymällä ja paikallisten kanssa keskustellessa.
Valtuuskunnan jäsenenä saamiensa kontaktien kautta hän on käynyt tutustumassa myös sodankäynnin etulinjaan. Savolan mukaan vierailuissa on kyse myös solidaarisuudesta ja halusta auttaa.
– Näen arvokkaana sen, että Suomi näyttäytyy Ukrainassa ylimmältä tasolta tasavallan presidentistä meihin kansanedustajiin.
Savola on kokenut, että suomalaisia arvostetaan Ukrainassa. Hän uskoo, että Suomella on maassa isoja bisnesmahdollisuuksia, kun Ukrainan jälleenrakentaminen pääsee sodan jälkeen käyntiin.
Hajauttamisen puolesta
Moni asia on valjennut Savolalle vasta Ukrainassa paikan päällä.
– Esimerkiksi se, että ihmisethän pyrkivät elämään ihan normaalia arkea sodan kammoista huolimatta.
Hän viittaa esimerkiksi maanalaisiin kouluihin, joissa lapset käyvät.
Kun talvi tekee tuloaan, Savolan mukaan keskeistä Ukrainassa on toimintojen hajauttaminen.
Keskustalaisen aluepolitiikan hengessä ja Ukrainan opein Savola varoitteleekin Suomessa keskittämästä terveydenhuoltoa liikaa. Samoin energiantuotanto, johon Venäjä Ukrainassa pyrkii iskemään, on Savolan mukaan pidettävä hajautettuna.
Miten Ukrainan reissut ovat muovanneet Savolan arvomaailmaa? Hän kertoo solidaarisuuden ukrainalaisia kohtaan kasvaneen.
– Heille toivoo kaikkea hyvää ja rauhaa.
Savola nostaa esiin myös oman historiamme sotakokemuksia ja Ukrainassa kuultua arviota, jonka mukaan sodan jälkeen 80 prosenttia rintamalla olleista pärjää siviilielämässä mutta 20 prosentilla on esimerkiksi erilaisia mielenterveydellisiä haasteita.
– Meillä on kokemus omien sotiemme jälkeen, kuinka perustimme veteraanijärjestöt ja annoimme tukea ja apua, Savola sanoo ja viittaa siihen, että ukrainalaiset voisivat ehkä ottaa mallia tästä toiminnasta.
Savolaa on koskettanut Ukrainassa vierailut sotavammasairaalassa ja kouluissa. Hän esimerkiksi muistelee 19-vuotiasta nuorta miestä, jolta oli raajat amputoitu ja pohtii, miten vaikeaa tilanteesta on lähteä viemään elämää eteenpäin.
”Hän on ollut hyvä”
Tällä viikolla Ukraina iski Krimille johtavalle Kertšinsalmen sillalle. Savola sanoo tämän kuvastavan sitä, että Ukrainalla on kyky iskeä Venäjän hallinnoimille alueille, logistiikkaan, öljynjalostamoihin ja sotilaskohteisiin. Se nostaa sodan hintaa myös Venäjälle.
Nyt puhutaan myös entistä enemmän rauhasta. Savola uskoo, että myös Venäjän intresseissä pitäisi olla lopettaa yhä kalliimmaksi käyvä sota.
Savola on tyytyväinen jo siitä, että tällä hetkellä rauhalle on neuvottelijansa.
Hän näkee, että tasavallan presidentillä Alexander Stubbilla voisi olla vielä nykyistäkin isompi välittäjän rooli.
– Hän on ollut hyvä. Hänellä on hyvät suhteet eri puolille ja hän on koonnut ja koordinoinut tilannetta. Häntä arvostetaan Ukrainassa, Euroopassa ja myös Yhdysvalloissa.
Koska Ukrainaan tulee rauha?
– Ennustaminen on on vaikeata, mutta toivon että ensi vuonna.
”Uhka ei poistu”
Savola painottaa sodan olleen paitsi taloudellisesti myös henkisesti kuluttava kaikille. Siksikin rauha on kaikkien etu.
– Ensin tulitauko, sitten sellaiset rauhanehdot, että Ukrainan itsemääräämisoikeus säilyy sekä sellaiset turvallisuusjärjestelyt, että Ukraina voi elämäänsä jatkaa.
Savola sanoo, että aiemmin Ukrainassa puhuttiin vuoden 1991 rajoista rauhan ehtona. Nyt hän on kuitenkin aistinut, että rauhaan oltaisiin valmiita, vaikka Itä-Ukrainan alueita jouduttaisiin luovuttamaan. Suoraan tätä raskasta asiaa ei kuitenkaan Savolan mukaan sanota.
Savola haluaa vielä muistuttaa, että kun rauha jonain päivänä Ukrainassa koittaa, uhka ei poistu.
– Sen takia meidän pitää olla myöskin varautuneita. Ja ottaa uudet kyvykkyydet täysimääräisesti käyttöön.