Tunturihaukan ja poronhoitoalueen merikotkan pesintä on onnistunut, tiedottaa Metsähallitus.
Merikotkan pesintätulos poronhoitoalueella oli tänä vuonna koko seurantahistorian paras. Myös äärimmäisen uhanalaisen tunturihaukan tilanne vaikuttaa lupaavalta.
Seurantahistorian paras tulos
Metsähallituksen Luontopalvelujen tekemien tarkastusten mukaan elinvoimaisen merikotkan pesintätulos poronhoitoalueella oli tänä vuonna koko seurantahistorian paras.
Erityisen hyvin pesinnät sujuivat Keski-Lapissa ja Koillismaalla.
Poronhoitoalueella todettiin kaikkiaan 87 onnistunutta pesintää ja niissä 104 rengastusikäistä poikasta.
Lajin esiintymisalue laajenee vuosi vuodelta, ja uusia reviirejä löydetään jatkuvasti. Poronhoitoalueen pesivän merikotkakannan arvioidaan olevan 145–161 paria vuonna 2026.
Äärimmäisen uhanalainen
Myös tunturihaukan tilanne näyttää pohjoisessa lupaavalta. Lajin pesintätulos oli hyvä jo viidettä vuotta peräkkäin, vaikka yksilömäärä on edelleen pieni.
Tunturihaukka on äärimmäisen uhanalainen laji, joka on luonnonsuojeluasetuksessa määritetty erityisesti suojeltavaksi lajiksi. Sen asuttujen reviirien määrä ja pesintätulos ovat heikentyneet 2000-luvun alusta lähtien.
Onnistuneita pesintöjä havaittiin 10 ja rengastusikäisiä poikasia 34. Pesintää siivittää ravintotilanne, sillä lajin talvinen ravinto koostuu lähes pelkästään riekosta ja kiirunasta.
Vuodesta 2021 alkaen tehostettu helikopteriseuranta on parantanut pesäpaikkojen havainnointia.
Maakotka ja muuttohaukka
Noin 82 prosenttia uhanalaisuusluokitukseltaan vaarantuneen maakotkan tunnetuista reviireistä sijaitsee poronhoitoalueella.
Vaikka maakotkan vuosi oli heikon ravintotilanteen vuoksi koko maassa vaikea, valtakunnallisesti parhaat pesintätulokset saavutettiin Ylä-Lapissa sekä Keski-Pohjanmaalla.
Pesivän maakotkakannan koko on vuonna 2026 arviolta 361–496 paria.
Uhanalaisuusluokitukseltaan vaarantuneen muuttohaukan pesintä oli todella heikko kolmatta vuotta peräkkäin. Onnistuneita pesintöjä oli 79 ja niissä todettiin 202 rengastusikäistä poikasta.
Vaikka Suomessa ei olekaan todettu lintuinfluenssaa, on muissa Pohjoismaissa vahvistettu useita tapauksia. Metsähallituksen mukaan onkin hyvin todennäköistä, että myös Suomessa pesiviä muuttohaukkoja vaivaa lintuinfluenssa.
Petolintutilanteen kartoittaminen on vaatinut mittavaa urakkaa. Metsähallituksen asiantuntijoiden rinnalla yli 2 500 pesää oli tarkastamassa peräti 56 vapaaehtoista.
Uusista poronhoitoalueen merikotkan pesistä ja maakotkan pesistä maksettiin myös tänä vuonna 100 euron löytöpalkkioita.
Petolintujen lisäksi Metsähallituksen vastuulla on myös kiljuhanhen suojelu.