Hakaristiliputtaja näyttää toistaneen tempauksessaan tyypillistä Venäjän käyttämää kaavaa, jossa Suomen ja Ukrainan toiminta yhdistetään natsismiin.
Juttu tiivistettynä
Lappeenrannassa toukokuussa omakotitalonsa lipputangossa natsi-Saksan lippua muistuttavalla hakaristilipulla liputtanut mies on lähtöisin Venäjältä.
Ylen Digi- ja väestötietovirasto DVV:stä saamien tietojen mukaan mies syntyi Neuvostoliitossa Leningradissa eli nykyisessä Pietarissa vuonna 1969.
Lappeenrantaan hän muutti DVV:n tietojen mukaan vuonna 1996.
Suomen kansalaisuuden hän sai vuonna 2000.
Miehellä oli alun perin venäläinen nimi. Hän muutti sukunimensä suomalaiseksi vuonna 1991 ja etunimensä seuraavana vuonna.
Yle kertoo miehen taustoista, koska hänen liputustempaukseensa liittyy piirteitä, jotka ovat tyypillisiä Venäjän informaatiovaikuttamisessa.
Kiistää Venäjä-yhteydet
Mies on itse kiistänyt Ylelle liputustempauksen venäläisyhteydet.
Miehen mukaan hänellä ei ole koskaan edes ollut Venäjän passia. Hän kertoo loikanneensa Suomeen Neuvostoliitosta 1990-luvun alussa.
Miehen mukaan hänellä on inkeriläisiä ja juutalaisia sukujuuria ja sukulaisia Ukrainassa.
Ukrainan ja natsismin koplaus
Lipputangossa liehuneen hakaristilipun lisäksi miehen omakotitalon seinällä oli ukrainalaisen toisen maailmansodan aikaisen nationalistin ja vastarintamiehen Stepan Banderan kuva ja sen vieressä venäläisvastainen teksti venäjäksi kirjoitettuna.
Ukrainan ja natsismin liittäminen yhteen on tyypillistä Venäjän informaatiovaikuttamisessa.
Informaatiovaikuttamisella tarkoitetaan tarkoituksellista ja usein peiteltyä toimintaa, jolla pyritään muuttamaan kohdeyleisön mielipiteitä, käyttäytymistä tai päätöksentekokykyä haluttuun suuntaan.
Venäjän presidentti Vladimir Putin totesi heti sodan alussa, että yksi sodan tavoitteista on Ukrainan vapauttaminen natsismista eli denatsifioiminen.
Lisää: Putin puhuu natsien kitkemisestä Ukrainassa luodakseen sadunomaista taistelua pahaa vastaan, arvioi asiantuntija A-studiossa
Professori Katri Pynnöniemi tutkii Venäjän informaatiovaikuttamista Helsingin yliopistossa ja Maanpuolustuskorkeakoulussa.
Hän ei halua ottaa suoraan kantaa Lappeenrannan liputustapaukseen.
Pynnöniemen mukaan Ukrainan vastarinnan kytkeminen natsismiin liittyy laajempaan ilmiöön, jossa Venäjä aktivoi toisen maailmansodan muistoja informaatiovaikuttamisensa työkaluiksi.
– Se on ollut iso osa Venäjän hyökkäyssodan oikeuttamista vuodesta 2022 lähtien ja oikeastaan jo Krimin valtauksesta lähtien vuodesta 2014, Pynnöniemi sanoo.
Stepan Bandera on Venäjän informaatiovaikuttamisessa keskeinen ukrainalaisen natsismin symboli. Venäjän hyökkäyssotaa vastustavia ukrainalaisia kutsutaan Venäjällä usein banderovetseiksi.
Neuvostoliiton propagandassa banderovetseiksi kutsuttiin Länsi-Ukrainassa toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen toimineita ukrainalaisten vastarintaliikkeiden jäseniä. Neuvostoliiton turvallisuuspalvelut savustivat heistä viimeiset ulos Länsi-Ukrainan metsistä vasta 1960-luvulla.
Suomi aggressiivisena natsivaltiona
Jatkuvasti toistuva aihe Venäjän informaatiovaikuttamisessa on myös Suomen ja muiden Ukrainaa tukevien maiden kuvaaminen Venäjälle hyökkäystä suunnittelevina natsimielisinä valtioina.
Lappeenrannan liputtajan tempaus Venäjän rajakaupungissa Suomessa asettuu hyvin myös tähän Venäjän informaatiovaikuttamisen muottiin.
Useat venäläiset tiedotusvälineet tarttuivatkin uutiseen natsiliputtajasta siitä näkökulmasta, että nyt hakaristilippu liehuu Suomessa jo aivan Venäjän rajalla.
Venäläisten verkkolehtien otsikoita Lappeenrannan hakaristiliputtajasta
Venäjän hyökkäyssotaa Viipurista käsin tukeva suomalaistaustainen sosiaalisen median vaikuttaja Salli Raiski tarttui myös hakaristiliputtamiseen.
Hän kertoi venäläisen Tass-uutistoimiston uutisessa, että Suomessa esitellään nykyään estoitta ja ilman häpeilyjä natsisymboleita poliisin puuttumatta asiaan.
Todellisuudessa poliisi kävi myöhemmin poistamassa hakaristilipun omakotitalon lipputangosta ja aloitti asiasta rikostutkinnan.
Mahdollinen rikosnimike tapauksessa on kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Poliisin mukaan tutkinta on vielä kesken.
Suomessa on jo annettu tuomio hakaristilipun julkisesta esittämisestä.
Helsingin hovioikeus katsoi, että uusnatsien kulkueessa vuonna 2018 hakaristilippuja kantaneet ja niiden käyttämisestä kulkueessa päättäneet miehet syyllistyivät kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.
Vuoden 2024 huhtikuussa julkaistulla videolla Turun yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen selittää tuomion merkitystä:
