Lapsen sydämeenkäyvä valhe tukipuhelimessa ei jätä rauhaan – Puheluista paljastuu synkkä trendi

Kesäisin moni vanhempi joutuu jättämään lapsensa yksin kotiin. Tämä näkyy Mannerheimin lastensuojeluliiton auttavissa palveluissa.

Auttavien palvelujen päällikkö Tatjana Pajamäki kertoo, että alkukesäisin lasten yhteydenotoissa korostuu yksinäisyys.

Loma-ajat näkyvät auttavissa palveluissa kasvaneena tuen tarpeena. Pajamäen mukaan auttaviin palveluihin otetaan yhteyttä enemmän silloin, kun muut nuorten tukipalvelut ovat lomalla.

Auttaviin palveluihin kuuluvat tukipuhelin-, chat- ja nettikirjepalvelut.

Pajamäki kertoo, että auttavat palvelut pystyivät vastaanottamaan viime vuonna yli 24 000 yhteydenottoa. Ne edustivat kuitenkin vain murto-osaa yhteydenottoyrityksistä.

– Meille tulee eniten puheluita. Nettikirjeitä ei pääse aina kirjoittamaan, ja chatissa on aina jonoa, Pajamäki sanoo.

– Otamme chatin jonoon kerrallaan vain neljä ihmistä, jotta lapsi tai nuori ei joudu turhaan odottamaan, jos hän ei sitten päivystäjän vuoron aikana pääsekään ollenkaan juttelemaan.

Kiusaamistapauksia paljon

Yksinolo ja yksinäisyys ovat yleisiä syitä yhteydenottoihin myös kesäajan ulkopuolella.

– Varsinkin iltapäivän varhaisina tunteina otamme ympäri vuoden vastaan paljon puheluita, jotka liittyvät yksinolon aiheuttamaan tekemisen puutteeseen mutta myös pelkoihin ja ongelmatilanteisiin, Pajamäki kertoo.

Yksinäisyys voi johtua siitä, että vanhemmat ovat töissä. Toisaalta monet lapset ottavat yhteyttä kertoakseen ikätovereidensa aiheuttamasta ulkopuolisuuden tunteesta tai kiusaamisesta.

– Kiusaaminen huolenaiheena ei jätä lapsia tai nuoria rauhaan kesälomallakaan. Heitä saattaa huolestuttaa jo kesäkuussa seuraavan lukukauden alkaminen ja se, jäävätkö he yksin tai työnnetäänkö heidät ulkopuolelle.

– Varsinkin jos kiusaaminen tapahtuu digiympäristössä, niin sehän on jatkuvasti käynnissä huolimatta siitä, onko loma vai ei.

Lapsi oli ilahtunut suuresti siitä, että päivystäjä oli uskonut, että hänellä voisi olla kavereita.

Pajamäen mieleen on jäänyt tapaus, jossa lapsi oli soittanut päivystäjälle kertoakseen ystävistään ja siitä, mitä hän oli heidän kanssaan tehnyt. Lopulta lapsi oli kertonut, että kaikki oli ollut mielikuvituksen tuotetta.

– Hän oli kertonut, että oikeasti hänellä ei ollut yhtään ystävää. Lapsi oli ilahtunut suuresti siitä, että päivystäjä oli uskonut, että hänellä voisi olla kavereita.

Itsetuhoisuutta ja väkivallan uhkaa

Yksinäisyyden lisäksi auttaviin palveluihin yhteyttä ottavat lapset ja nuoret kamppailevat usein psyykkisen pahoinvoinnin ja mielenterveysongelmien kanssa.

– Yleisimpiä isoja teemoja ovat masentuneisuus, ahdistuksen kokemukset ja syömiseen liittyvät huolet, Pajamäki luettelee.

Hän kertoo, että itsetuhoisuuteen liittyvät yhteydenotot lisääntyivät viime vuoden aikana.

Täältä yhteys auttaviin palveluihin

– Mannerheimin lastensuojeluliiton auttavat palvelut palvelevat alle 25-vuotiaita nuoria ja lapsia.

– Palveluihin saa yhteyden puhelimitse numerolla 116 111 tai nettisivujen kautta chatissa tai nettikirjeellä.

– Palvelu on auki arkisin kello 14–20 ja viikonloppuisin kello 17–20.

– Nuorten tukilinja on auki auttavien palvelujen aukioloaikojen ulkopuolella kello 20–24.

Pajamäen mukaan yhteydenotoissa on viimeisten viiden vuoden aikana näkynyt kasvavassa määrin myös lapsiin ja nuoriin kohdistuva väkivalta tai sen uhka.

Väkivallantekijä on Pajamäen mukaan usein lapsen vanhempi, muu läheinen aikuinen tai nuoren oma seurustelukumppani.

– Näissä ja muissa vakavissa tilanteissa yritämme aina saada yhteyden viranomaisiin, jos saamme soittajan tiedot selville.

– Palveluhan on lähtökohtaisesti anonyymi, joten teemme paljon työtä sen eteen, että saisimme rakennettua lapseen tai nuoreen luottamuksen. Näin voimme yhdessä hankkia lapselle konkreettista apua.