Kelan pääjohtaja Lasse Lehtonen sanoo olevansa enemmän huolestunut lääkkeiden saatavuudesta kuin lääkkeiden hinnasta. Lehtonen kertoi ajatuksiaan lääkkeisiin liittyen tiistaina Kelan järjestämässä keskustelutilaisuudessa.
Lehtonen huomautti, että esimerkiksi koronapandemian aikana näkyville tuli, kuinka nopeasti lääkkeiden saatavuuteen tulee puutteita, kun toimitukset katkeavat.
– Ja valitettavasti Euroopasta on varsinkin lääkkeiden raaka-aineiden tuotanto siirtynyt jonnekin muualle ja sitä kautta ollaan hyvin haavoittuvassa asemassa, jos tulee ongelmia. Siihen asiaan täytyy kiinnittää huomiota, Lehtonen sanoi.
Yhdysvaltojen tilanne voi tuoda ongelmia
Lehtonen mainitsi, että lääkkeiden hintoihin kohdistuu paineita. Hän kertoi seuranneensa tarkkaan, mitä Yhdysvalloissa tapahtuu.
Lehtonen nosti esille, että Yhdysvallat haluaa painaa lääkkeiden hinnat samalle tasolle kuin Euroopassa. Lehtosen mukaan realiteetti on, että Yhdysvallat on tavallaan tukenut Euroopan lääkemarkkinaa.
– Siellä on ollut korkeat hinnat, ja lääkeyritykset ovat tehneet voittonsa siellä, ja sitten on voitu myydä halvemmalla hinnalla lääkkeitä Euroopassa. Jos tämä tilanne muuttuu, se aiheuttaa tietysti haasteita lääkkeiden saatavuuteen, Lehtonen sanoi.
Lehtosen mukaan vaikutuksia olisi etenkin Suomen kaltaisella pienellä markkinalla, jonne ei ”välttämättä lääkkeitä kovin helposti tule markkinoille”.
– Tätä tilannetta täytyy seurata huolella ja katsoa, miten se vaikuttaa.
”Pitäisi puuttua”
Ennen Lehtosen puheenvuoroa Reumaliiton toiminnanjohtaja Anu Uhtio nosti keskustelussa esille Suomen korkeat maksukatot. Hänestä lääkkeiden, asiakasmaksujen ja matkojen omavastuuosuudet tulisi yhdistää.
Lehtonen kertoi jakavansa huolen siitä, että ”meillä omavastuut ovat nousseet korkeiksi”.
– Kaikki kansanterveystieteellinen tutkimus, mitä itsekin olen harrastanut, osoittaa sen, että korkeat asiakasmaksut usein tarkoittavat sitä, että hoitoa tarvitsevat potilaat jäävät ilman heitä hyödyttävää hoitoa. Tämä on sellainen asia, johon kerta kaikkiaan pitäisi puuttua.
Lehtosen mukaan Orpon (kok) hallituksen lääkeluottokokeilu on yksi tapa ratkaista asiaa. Lehtosen mukaan kokeilu ja sen toteutus ovat sinänsä sujuneet hyvin, mutta käyttäjämäärät ovat olleet noin puolet pienemmät kuin ennakolta arvioitiin.
– Ja realiteetti on se, että yhden luottopäätöksen käsittelykustannukset ovat aika korkeita siihen etuun nähden, Lehtonen sanoi.
Lehtosen mielestä kokonaisuuden kannalta olisi järkevämpää laskea omavastuuosuuksia ja yksinkertaistaa järjestelmää.
Lokakuussa 2025 alkaneessa lääkeluottokokeilussa pienituloiset asiakkaat voivat hakea Kelasta korotonta luottoa lääkekaton maksamiseen. Orpon hallitus myönsi Kelalle kokeiluun rahoitusta.
LUE MYÖS
Maksukatot nousseet
– Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksukatto oli 692 euroa vuonna 2023, ja tänä vuonna se on 815 euroa.
– Kun maksukatto täyttyy kalenterivuoden aikana, siihen sisältyvät palvelut ovat asiakkaalle pääosin maksuttomia loppuvuoden ajan.
– Sama koskee Kela-korvattavia lääkkeitä yhden kalenterivuoden aikana.
– Lääkekatto oli 592 euroa vuonna 2023, ja tänä vuonna se on 636 euroa. Alkuomavastuu on 70 euroa, eli sen jälkeen kattoa alkaa kertyä.
– Sairauden ja hoidon vuoksi tehtyjen matkojen vuosiomavastuukatto on 300 euroa, ja se on pysynyt ennallaan vuosina 2023–2026.
”Pitkälti luottaisin”
Lehtonen sanoi olevansa huolissaan siitä, että ”aina rakennamme näitä kansallisia juttuja”. Hän huomauttaa, että lääkkeiden myyntiluvat katsotaan pääsääntöisesti Euroopassa.
– Kyllä aika pitkälti luottaisin siihen, että muissa Euroopan maissa potilaat ovat suurin piirtein samanlaisia kuin meilläkin. Ja jos jossain arvioidaan, että joku hoito on hyvää, niin kyllä se yleensä täälläkin on hyvää, ettei sitä tarvitse aina sitten erikseen enää uudestaan arvioida.
Lehtonen huomauttaa, että tällainen arviointi aiheuttaa viivettä. Lehtonen nostaa esille uuden lääkkeen, jonka on havaittu lähes kaksinkertaistavan haimasyöpäpotilaiden elinajan. Lehtosen mukaan Suomessa lääkkeen saaminen markkinoille voi viedä kaksikin vuotta.
”Kannattaisi miettiä uudestaan”
Kesällä nousi kohu, kun Kela ilmoitti lopettavansa tiettyjen kalliiden lääkkeiden korvaamisen kokonaan, jos ne annostellaan julkisessa terveydenhuollossa.
Tämä herätti huolta esimerkiksi syöpäjärjestöissä. Osa hyvinvointialueista on pitänyt linjausta ongelmallisena, koska se tuli kesken budjettikauden.
Päätös tarkoittaa, että lääkekustannuksia siirtyy Kelalta hyvinvointialueiden vastuulle.
Lehtonen korostaa, että tapauksessa taustalla oli se, että sosiaali- ja terveysministeriö oli ohjeistanut, ettei sairausvakuutusjärjestelmästä voida maksaa julkisen terveydenhuollon kuluja.
– Tämä on ehkä sellainen asia, jota kannattaa miettiä uudestaan jossain vaiheessa. Meillähän on tällä hetkellä paineita esimerkiksi Kela-taksien osalta laskuttaa hyvinvointialueita siitä, mitä Kela on maksanut, jotta se kohdentuisi oikein, Lehtonen sanoi.
”En ole olleenkaan vakuuttunut”
Useat poliitikot ja asiantuntijat ovat nostaneet esille julkisessa keskustelussa vaihtoehtoa siitä, että Kela-kyydit siirrettäisiin hyvinvointialueiden budjetteihin, jotta ei syntyisi ”osaoptimointia”.
Orpon (kok) hallitus päätti jo siirtää ensihoidon ja kiireettömän sairaankuljetuksen järjestämis- ja rahoitusvastuun Kelalta hyvinvointialueille vuodesta 2028 alkaen.
Lehtosen mielestä rahoitusjärjestelmää tulisi arvioida uudelleen.
– Enkä itse ole ollenkaan vakuuttunut siitä, että yksikanavainen rahoitusjärjestelmä olisi onni ja autuus. Sitä tarinaa on pitkään kerrottu, mutta joka kerta, kun on näitä rahoituskanavia vähennetty, yleensä palvelut ovat heikentyneet ja potilaat olleet tyytymättömämpiä, Lehtonen sanoi.
Suomessa on monikanavarahoitus, eli terveydenhuollon rahoitus tulee useista lähteistä, kuten valtiolta, Kelalta, työnantajilta ja työntekijöitä sekä asiakasmaksuista.
