Viime keväänä Suomen luottoluokitus laski Standard & Poor’s Globalin laatimassa luottoluokitusarviossa. Luottoluokitus vaikuttaa siihen, mihin hintaan Suomi saa lainaa markkinoilta.
Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä varoitteli MTV Uutisille syyskuussa, että velkajarrusta ei saisi lipsua. Hän perusteli asiaa muun muassa sillä, että Suomea arvioidaan jatkuvasti luottoluokittajien toimesta.
Iltalehti haastatteli S&P:n analyytikko Gabriel Forssia, joka on osa Suomen luottoluokitusta arvioivaa tiimiä. Selvitimme, miltä keskustelu velkajarrusta lipsumisesta sekä hallituksen haluttomuudesta tehdä ensi vuodelle lisäsopeutuksia vaikuttaa analyytikon silmin.
Menot kasvaneet ja kasvu takunnut
Forss painottaa, että Suomen luottoluokitus on edelleen erittäin korkea eli AA+. Korkeisiin luottoluokituksiin liittyy se, että niihin tehdään muutoksia maltillisemmin kuin mataliin luokituksiin.
– Yleisesti ottaen korkeiden luokitusten kohdalla kyse yleensä on vähittäisestä heikkenemisestä ajan myötä, jos liikutaan kohti alhaisempia luokituksia. Jos luokitus on jo ennestään alhainen ja mahdollisesti hyvin epävakaassa ja ailahtelevassa ympäristössä, se on paljon herkempi erilaisille šokeille.
Heti perään hän muistuttaa, että Suomen talousnäkymiä painaa alaspäin useampi tekijä. Ensimmäinen on pitkällä aikavälillä syntyneet ongelmat, jotka liittyvät velkaantumisen kasvuun ja väestön ikääntymiseen.
– Tämä on tapahtunut ajanjaksona, jolloin talouskasvu on ollut vaimeaa. Suomi ei ole oikeastaan saanut aikaan vahvaa bkt:n kasvua vähään aikaan. Yhdessä vakiintuneiden julkisten menojen kanssa – erityisesti koronavuosien jälkeen menot ovat pysyneet korkeammalla tasolla – on johtanut julkisen velan kasvuun, korkeampiin korkomenoihin ja vakiintuneisiin menopaineisiin kautta linjan, ikääntymiseen liittyviin sosiaalimenoihin, Forss kuvailee.
Myös Suomen puolustusmenot ovat kasvaneet voimakkaasti Venäjän aloittaman hyökkäyssodan jälkeen. Forss muistuttaa senkin kasvattavan Suomen velkataakkaa, vaikka puolustusmenoja ei alijäämämenettelyssä huomioidakaan.
Lopputuloksena on se, että Suomen julkinen velkasuhde on lähes 90 prosenttia bkt:sta ja jatkaa kasvuaan.
Vastapainona Forss nostaa esiin Suomen valtion huomattavat varat, kuten Solidiumin kautta omistettavat osakkeet ja eläkerahastot.
Suomeen on luottoa
Myös luottoluokittaja on luonnollisesti tietoinen siitä, että Suomessa velkaantuminen on otettu vakavasti.
– Tunnistamme, että hallitus on sitoutunut sopeuttamiseen, Forss sanoo.
– Mutta siellä voi olla joitakin ongelmia saada asiat läpi. Päättäjien on ryhdyttävä tasapainoisiin toimiin ilman, että ne [toimet] vaikuttavat melko hauraaseen talouskasvutilanteeseen, erityisesti ulkoisessa toimintaympäristössä. Se on vaikeasti ennakoitavissa.
Käytännössä pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus on vedonnut juuri tähän jättäessään lisäsopeutukset tekemättä ensi vuoden budjettia koskien. Hallitus on katsonut, että EU:n edellyttämästä sopeutusurasta on voitu joustaa, koska lisäsäästöt voisivat iskeä orastavaan talouskasvuun.
Suomi joutui EU:n alijäämämenettelyyn tammikuussa. Talouspolitiikan arviointineuvosto ilmoitti elokuussa, että nykyiset sopeutustoimet eivät todennäköisesti riitä vuosille 2027 ja 2028. Neuvosto suositti lisätoimia syksyn budjettiriiheen sekä välttämään julkista taloutta heikentäviä toimia.
Lisätoimia ei kuitenkaan nähty. Miten suuri ongelma Suomen luottoluokituksen kannalta on, että hallitus jätti mahdollisuuden väliin?
Forssin mielestä Suomen sitoutuminen velkaantumisen taittamiseen on edelleen selkeä. Hän huomauttaa, ettei luottoluokittaja anna mielipiteitä yksittäisistä politiikkatoimista.
– Me arvioimme lopputuloksia ja luomme ennusteen sen pohjalta, miten tulkitsemme [hallituksen] sitoutumista politiikkaan, Forss sanoo.
– Meillä on vahva näkemys siitä, että Suomen institutionaalinen ympäristö eli se, miten hyvin politiikkalinjoja kyetään muodostamaan ja panemaan käytäntöön, on hyvin pragmaattista, proaktiivista ja taipuu koviinkin päätöksiin.
Miten käy velkajarrun?
Alkuvuonna eduskuntapuolueet tekivät parlamentaarisen sopimuksen niin sanotusta velkajarrusta. Se käynnistyy käytännössä vasta ensi vaalikauden jälkeen. Ensi vaalikaudella sopeutustarve on arviolta 8–11 miljardia euroa.
Ainoastaan vasemmistoliitto jäi velkajarrun ulkopuolelle. Puolue on kuitenkin ollut sitoutunut EU:sta tuleviin alijäämäsääntöihin. Ne luovat raamit sille, miten paljon Suomessa ensi kaudella täytyy sopeuttaa.
Vasemmistoliiton ohella myös liike nyt irtautui velkajarrusta puheenjohtajansa Harry Harkimon suulla. Lisäksi vihreissä on herännyt keskustelua jouston hakemisesta EU:sta koskien ensi kauden sopeutusuraa. Puheenjohtaja Sofia Virta on pitänyt velkajarrun tavoitetta epärealistisena.
Vaalien lähestyessä myös todennäköisyys erilaisille irtiotoille kasvaa. On mahdollista, että myös suurissa puolueissa herää kriittistä keskustelua sopeutuksen mielekkyydestä.
Forss katsoo, että yleisellä tasolla vaaleihin sisältyy riski politiikan jatkuvuuden katkeamiselle. Suomen osalta hän pitää riskiä kuitenkin pienempänä sen vuoksi, että Suomessa on vahvasti sitouduttu sopeutustoimien ajamiseen tulevina vaalikausina.
Huojuntaa saattaa kuitenkin tapahtua sopeutustoimien ajoittamisessa ja niiden painopisteen siirtymisessä. Sen vuoksi Forss korostaa velkajarrun ja muiden pitkien sitoumusten merkitystä.
– Kun teillä on finanssipolitiikan kehys, josta on sovittu, ja sitä noudatetaan, niin se antaa erittäin hyvän ankkurin. Sen varaan voidaan rakentaa luotettava ennuste siitä, mikä finanssipolitiikan suunta tulee olemaan, Forss sanoo.
Jälleen Forss nostaa esiin, ettei voi spekuloida sillä, mitä seurauksia velkajarrusta irtautumisessa mahdollisesti olisi.
– Jos velkajarrusta peräännytään, se varmaan korvattaisiin jollakin. Vaikuttaisi epätodennäköiseltä, että se romutettaisiin kokonaan, Forss summaa.
Riittääkö kasvu?
Orpon hallituksella on ollut tänä syksynä aihetta myös riemuun, kun talouden kasvusta on saatu vahvoja merkkejä. Esimerkiksi tulevat datakeskusinvestoinnit ovat herättäneet tyytyväisyyttä.
Kehitys parantaa Suomen tilannetta myös luottoluokittajan näkökulmasta. Forss palaa siihen, että S&P:n arvio Suomen heikentyneestä luottoluokituksesta liittyi siihen, että julkisen talouden tilanne on pitkään heikentynyt ja samaan aikaan talouskasvu on ollut heikkoa.
Huonossa skenaariossa Suomen yritykset sopeuttaa julkista talouttaan jäävät alle odotusten tai talouskasvu on ennustettua heikompaa. Optimistisessa skenaariossa julkinen talous saadaan vakautettua odotettua nopeammin.
Jälkimmäiseen tilanteeseen voidaan päästä, jos sopeutustoimet tehdään etupainotteisemmin tai talouskasvu lähtee odotettua voimakkaampaan nousuun. Talouskasvussa oleellisia ovat kotimaisen kysynnän ohella ulkomaiset investoinnit ja viennin kiihtyminen.
S&P antaa luottoluokituksen Suomelle seuraavan kerran lokakuun lopulla.
