Venäläinen sotaa vastustava ja sateenkaarivähemmistöön kuuluva turvapaikanhakija sai karkotuspäätöksen. Järjestöjen asiantuntijat kritisoivat Suomen linjaa.
Maahanmuuttoviraston johtava asiantuntija Matias Kallio ei niele kritiikkiä liian ankarasta linjasta koskien venäläisiä turvapaikanhakijoita.
– Suomessa myönnetään suojaa venäläisille jonkin verran enemmän kuin eurooppalaisissa valtioissa keskimäärin, Kallio sanoo.
Hänen mukaansa Maahanmuuttovirasto myös seuraa hyvin tarkasti hallinto-oikeuksien ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä valituksista kielteisiin turvapaikkapäätöksiin.
– Jos siellä arvioitaisiin toisin, tarkastelisimme ilman muuta omaa päätöskäytäntöämme.
Keskeisintä mahdollisen vainon todennäköisyys
Kritiikki Maahanmuuttoviraston toiminnasta nousi esiin, kun venäläinen turvapaikanhakija Vasili Marinin sai karkotuspäätöksen.
Marinin haki turvapaikkaa vedoten sodanvastaiseen aktivismiin ja seksuaalivähemmistöön kuulumiseen sekä Ukraina-yhteyksiensä perusteella.
Videolla Marinin kertoo tuntemuksistaan karkotuspäätöksestä.
Kallio ei ota kantaa Marininin tapaukseen.
Yleisellä tasolla Kallio sanoo, että suojelun myöntämiseksi turvapaikanhakijan pelon on oltava perusteltua.
– Keskeisintä on se, kuinka todennäköistä on, että hakija kotimaahan palatessaan joutuisi vainon kohteeksi, Kallio sanoo.
Ylen aiemmin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan Venäjän viranomaisten mielivalta ja maan entisestään heikentynyt ihmisoikeustilanne saavat monet pelkäämään aiheellisesti.
Hakijoille tehdään uskottavuusarviointi
Marinin sanoo, että turvapaikkahakuprosessin aikana tuntui siltä, että Maahanmuuttovirasto pyrki osoittamaan, että hän olisi huijari.
– Olen uhri, joka tulee pyytämään apua, mutta he suhtautuvat minuun aivan päinvastaisesti, Marinin kertoi Ylelle videoyhteyden välityksellä.
Marininin turvapaikkapäätöksessä esimerkiksi kyseenalaistettiin hänen kertomansa seksuaali-identiteetistään ”suppeana ja ulkokohtaisena”.
Kallion mukaan turvapaikanhakijoille tehdään aina uskottavuusarviointi, joka koostuu tietystä määrästä kysymyksiä.
– Siitä voi ilman muuta jäädä sellainen kuva, että emme uskoisi hakijaa, hän sanoo.
Kallio myös sanoo, että Maahanmuuttovirasto päätyy usein samaan arvioon turvapaikanhakijan henkilökohtaisesta tilanteesta, mutta johtopäätös suojelun tarpeesta voi olla erilainen.
Suomi turvapaikkapäätöksissä EU:n keskitasoa
Monet venäläiset ovat hakeneet Suomesta kansainvälistä suojelua sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja julisti osittaisen liikekannallepanon vuonna 2022.
Maahanmuuttovirasto on 12 viime kuukauden aikana käsitellyt 467 venäläistä turvapaikkahakemusta. Näistä turvapaikka on myönnetty 171 hakemukselle ja kielteinen päätös annettu 189:lle.
Myönteisten turvapaikkapäätösten yleisempiä perusteita ovat poliittinen aktivismi ja sodan vastustaminen sekä Jehovan todistajiin tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluminen.
Usein syitä suojeluun on samanaikaisesti enemmän kuin yksi.
Grafiikat näyttävät venäläisten turvapaikkahakemusten vastaanottamista ja niistä tehtyjä myönteisiä päätöksiä Euroopassa vuodesta 2022 alkaen:
