Puolustusministeriö joutui muuttamaan kielteisen lupapäätöksensä kiinteistökaupoille myönteiseksi, koska venäläismies ehti hankkia Suomen kansalaisuuden juuri ennen päätöksen antamista. Tämän myötä mies sai luvan tehdä kaupat Sysmässä sijaitsevasta isosta lomahuvilasta tontteineen, samalta mökkialueelta kuin toinenkin Venäjän asevoimiin kytkeytyvä venäläisyrittäjä oli hankkinut kiinteistön.
Puolustusministeriö ehti jo maaliskuun lopussa antaa julkisuuteen päätöksen venäläismiehen kiinteistökaupan estämisestä. Mies toimitti kuitenkin ministeriöön tiedon helmikuun lopussa saamastaan kansalaisuudesta ja huhtikuussa ministeriö joutuikin oikaisemaan päätöstään. Ministeriö korosti, että lupa kaupoille piti kuitenkin hakea, koska ne oli tehty jo viime elokuussa. Lupapäätös kuitenkin ratkaistiin uudelleen, sillä kansalaisuuden myötä kauppojen kieltäminen ”olisi epäjohdonmukaista”. Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisille kiinteistökaupat on lain mukaan sallittu.
Venäläismiehen aikaansaama poikkeuksellinen uusintapäätös selvisi Iltalehden käydessä läpi venäläisten alkuvuodesta Suomessa tekemiä kiinteistökauppoja ja puolustusministeriön lupapäätöksiä niihin.
Sysmän Päijätsalon saaresta kiinteistön ostaneen 56-vuotiaan venäläismiehen omistama yritys kuuluu puolustusministeriön mukaan samaan konserniin Venäjällä toimivan kemikaalituotteita toimittavan yrityksen kanssa. Yrityksen tuotteet on asetettu pakotteiden piiriin ja vientikieltoon, sen jälkeen kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainassa. Venäjällä edelleen toimiva yhtiö on hyökkäyssodan alkamisen jälkeen osallistunut julkiseen hankintaan Venäjällä. Ministeriön mukaan ei ole voitu poissulkea mahdollisuutta, että tämän hankinnan lopullisena vastaanottajana on toiminut Venäjän asevoimat.
Matkoille ei perusteluja
Puolustusministeriö kertoi lupapäätöksessään, että venäläismiehen Suomeen rekisteröity yhtiö on ollut aiemmin tiivisti kytketty Venäjällä Pietarissa toimivaan yhtiöön, mutta hyökkäyssodan alkamisen jälkeen yritysten yhteyttä toisiinsa oli yritetty häivyttää poistamalla suomalaisyrityksen verkkosivuilta maininta konsernin Pietarissa toimivasta haarasta. Poistaminen oli tehty pian lupahakemuksen jättämisen jälkeen.
Puolustusministeriö perusteli alkuperäistä kieltävää päätöstään myös sillä, että mies oli matkustanut maissa, joihin Venäjä on säilyttänyt suhteensa normaaleina sodasta huolimatta. Miehen matkoista Kiinaan, Hongkongiin, Qatariin, Turkkiin tai Kyprokselle ei myöskään saatu uskottavaa selvitystä. Lisäksi hänen yhtiönsä konserni avasi sodan aikana uuden tuotantolaitoksen Kiinaan.
– Hakijan yhteyksiä venäläisiin julkisiin toimijoihin, mukaan lukien asevoimiin, ei voida poissulkea. Ei voida myöskään poissulkea mahdollisuutta, että kauppaa rahoitettaisiin ainakin osittain lähteistä, jotka pyrkivät saamaan vaikutusvaltaa kiinteistön käyttöön Suomen turvallisuutta vaarantavalla tavalla, tai varoilla jotka on hankittu pakotteita kiertämällä, ministeriö listasi.
Venäläismies hankki 1000 neliön tontin ja sillä olevan noin 120 neliön loma-asunnon viime kesän lopussa toiselta venäläismieheltä. 14 000 ruplan kauppahinta maksettiin heti. 150 000 euron suuruinen hinta oli edullisempi kuin mitä samalta alueelta vuonna 2023 saman kokoisen talon ja hieman isomman tontin ostanut venäläismies maksoi. Hän osti kiinteistön 200 000 eurolla, mutta puolustusministeriö esti kaupat vedoten kansalliseen turvallisuuteen. Tämän jälkeen Sveitsissä asuva liikemies valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen, mutta hävisi valituksensa ja myi lopulta kiinteistön sveitsiläisnaiselle.
Puolustusministeriö kertoi Sveitsissä asuvan venäläisliikemiehen olevan satelliittiteknologiaa kauppaavan yrityksen omistaja ja toimitusjohtaja. Yrityksen tuottamia osia on sveitsiläismedioiden mukaan löytynyt Venäjän sotakalustosta. Mies on myös ollut aikanaan perustamassa samaa teknologiaa myyviä yrityksiä Venäjälle. Nämä ovat myyneet navigointi- ja paikannuslaitteistoja Venäjän asevoimille.
6 kauppaa estettiin
Venäläisten kiinteistökauppa Suomessa on Iltalehden selvityksen perusteella hiljentynyt voimakkaasti sen jälkeen, kun kauppoja rajoittavaa lakia muutettiin viime kesänä. Puolustusministeriö on alkuvuoden aikana antanut lupapäätöksen 24 venäläisten tekemään kiinteistökauppaan, joista peräti 6 kappaletta oli kielteisiä, eli ministeriö esti kaupat jälkikäteen. Estetyistä kaupoista viisi oli yksityishenkilöiden tekemiä ja yhdessä oli ostajana venäläisomisteinen asunto-osakeyhtiö.
Estettyjen kauppojen joukossa oli kolme kiinteistökauppaa Kouvolassa, Lieksassa ja Sipoossa joista ministeriö ei ole tiedottanut. Näissä kauppojen estäminen perustui kansalaisuuteen.
Kiinteistökauppojen määrä on vielä hieman alhaisempi kuin Iltalehden edellisessä tammikuussa tekemässä selvityksessä. Jo tällöin selvisi, että viime heinäkuussa tullut lainmuutos vaikutti kyllä vahvasti venäläisten kiinteistökauppaan, mutta ei pysäyttänyt sitä kokonaan. Ajalla heinäkuun puolivälistä joulukuun loppuun puolustusministeriö oli antanut 30 lupapäätöstä, mutta näistäkin peräti 8 oli kielteisiä.
Tämän kertaisessa selvityksessä kävi ilmi, että venäläiset hankkivat kiinteistöjä lähes yksinomaan asuinkäyttöön. Vain muutama kiinteistö hankittiin kesämökiksi.
Kiinteistöjen myyjistä löytyy kauppojen pienestä määrästä huolimatta edelleen venäläisiä. Nyt seitsemässä kaupassa sekä myyjä, että ostaja olivat venäläisiä ja kauppoja oli jopa tehty ruplissa Venäjällä. Venäläisten keskinäisistä kaupoista tosin useampi päätyi puolustusministeriön kieltämäksi.
5100 euroa talosta
Yleisiä myyjiä kaupoissa olivat venäläisten lisäksi myös Ulosottolaitos ja kuolinpesät, jotka myivät useita maaseudulla tai pienemmissä kaupungeissa sijaitsevia vanhoja omakotitaloja tontteineen. Näistä osa meni varsin edullisesti, sillä niiden hinnat olivat 15 000–40 000 euroa.
Edullisin kauppa tehtiin Simpeleellä Etelä-Karjalassa, jossa hyvin iäkkään suomalaisen omakotitalo tontteineen myytiin edunvalvojan toimesta 5100 euron hintaan. Kuntotarkastuksessa ennen viime sotia rakennetun talon kellarikerroksesta löytyi runsaasti kosteusjälkiä.
Kauppojen joukossa oli myös monia kalliimpia kiinteistöjä aina 95 000 eurosta 300 000 euroon asti. Kaikkein arvokkain kauppa tehtiin Espoossa, jossa venäläispariskunta osti paritalon puolikkaan 590 000 euron hintaan.
Venäläisten tekemien kauppojen lisäksi puolustusministeriö antoi alkuvuodesta luvan myös kahteen valkovenäläisten tekemään kiinteistökauppaan Rautjärvellä Etel�ä-Karjalassa ja Sipoossa Uudellamaalla.
(Mikäli yllä oleva taulukko ei näy, voit katsoa sen myös täältä.)
