Iltalehden Etulinja-podcastissa vieraana on entinen puolustusvoimain komentaja, kenraali (evp.) Jarmo Lindberg.
Lindberg arvioi koruttomasti, että Suomeen saattaa kohdistua sotilaallinen uhka sen jälkeen, kun Venäjän sotakoneisto ei ole sidottu hyökkäyssotaan Ukrainassa.
– Jos joskus rauha Ukrainaan tulee, niin se on Suomelle ja Euroopalle erittäin tärkeä asia. Sitten meit�ä kaikkia, jotka asumme Venäjän rajamaassa, kiinnostaa, että mihin Venäjä seuraavaksi menee, Lindberg sanoo.
– Se on se, mihin meidän pitää varautua, hän painottaa Etulinjassa.
Kokoomuksen kansanedustajana toimiva Lindberg kohdistaisi huomion siihen, mitä tapahtuu Pietarin ympäristössä.
– Itärajamme taakse neljään suureen varuskuntaan palaa kymmeniätuhansia nuorehkoja ja vuosien sodan karaisemia veteraaneja. Entinen Leningradin sotilaspiiri on palautettu, mutta sinne on suunniteltu aiempaa suuremmat joukot mahdollistava organisaatio. Nyt kiinnostaa se, rakennetaanko alueelle suuremmat joukot mahdollistavat kasarmit, varastot ja harjoitusalueet, Lindberg pohti nauhoituksen jälkeen.
Valtiosalaisuus Kalervo
Etulinja-podcastin jaksossa puhutaan myös salaisista puolustussuunnitelmista, joita laadittiin kylmän sodan vuosina venäläisten hyökkäyksen varalle.
Ne olivat aikanaan Suomen suurin valtiosalaisuus.
Lindberg löysi yhden näistä operatiivisista suunnitelmista komentajan kassakaapista, ja sitä on hyödynnetty historiankirjoituksessa.
Puolustussuunnitelman nimi oli Kalervo, ja se oli laadittu 1960-luvulla. Keskellä vaikeinta YYA-aikaa Puolustusvoimat varautui torjumaan Neuvostoliiton hyökkäyksen.
– Ehkä toisen maailmansodan jälkeen, silloin kun operatiivinen suunnittelu ja ajattelu alkoi, se saattoi olla enemmän tällainen, että mennään rajalle vastaan ja ollaan heti siellä vastassa. Siitä se vuosikymmenien saatossa kehittyi enemmän alueellisen taistelun suuntaan, jossa todettiin, että ei Neuvostoliiton kaltaista vastustajaa kyetä rajalle pysäyttämään, vaan todennäköisesti osa joukoista kykenee tunkeutumaan syvyyteen, Lindberg kertoo.
Ei Vietkong-ajattelua
Venäläisten joukkoja olisi kulutettu tikarinpistoilla, ennen kuin suomalaiset olisivat pysäyttäneet hyökkääjät.
– Kulutetaan Suomeen tunkeutuvaa nuolta sivustahyökkäyksillä. Sitten on Suomessa operatiiviset joukot, jotka ratkaisutaistelun paikkaan sen kärjen pysäyttävät. Sen jälkeen joka puolelta siihen isketään ja siinä taistelu pyritään ratkaisemaan, Lindberg esittelee sotilasoppia, jonka varaan Kalervo rakentui.
Operatiivisessa ajattelussa ei koskaan lähdetty siitä, että suomalaisten ainoa vaihtoehto olisi ollut sissisotaan ryhtyminen.
– Mitään Vietkong-ajattelua ei ollut, Lindberg painottaa.
Etulinja on Iltalehden uusi podcast, jossa käsitellään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja Suomen puolustusta. Ohjelmaa juontavat Iltalehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi ja syventävien sisältöjen päällikkö Juha Ristamäki.
Jaksot ovat kuunneltavissa Spotifyssä ja katseltavissa YouTubessa.
Podcast on saavuttanut nopeasti suuren yleisön. Edellisessä jaksossa vieraana oli entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen. Jaksoa on katsottu YouTubessa tähän mennessä 70 000 kertaa.