– Jos me olemme ihan rehellisiä ja vertaamme monen muun maan tilanteeseen, onhan täällä asiat ihan hyvin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Mika Salminen sanoo.
Me vertaamme kuitenkin itseämme yleensä naapurimaihin ja aiempaan tilanteeseen, emmekä koko maailman väestöön. Se on ihan ymmärrettävää, Salminen lisää.
Kokemus vai todellisuus?
Tänä vuonna julkaistusta OECD:n tutkimuksesta ilmeni, että Suomessa vuonna 2024 lääketieteellistä hoitoa tarvinneista yli 12 prosenttia ilmoitti, ettei ollut saanut tarvitsemiaan palveluja. Osuus on EU:n toiseksi korkein. Aiemmin Suomi oli malliesimerkki yhdenvertaisesta kohtelusta, mutta nyt ihmisten kokemus tilanteesta on muuttunut.
Hyvinvointialueuudistuksen myötä moni suomalainen kokee, että palvelut ovat vähentyneet, koska matka niiden luokse on pidempi. Kokemus ei välttämättä vastaa tosiasiallista tilannetta, mutta sitä ei tule ohittaa, Salminen sanoo.
– Tämä pitää ottaa vakavasti, koska se vaikuttaa yhteiskunnan mielialaan.
THL julkaisi toukokuussa yli sata ehdotusta siihen, miten väestön turvallisuutta ja henkistä kriisinkestävyyttä voi parantaa hyvinvoinnilla. Seuraavaa hallitusohjelmaa varten THL on rajannut ehdotukset kahdeksaan pääteemaan.
– Tällaisina epävarmoina aikoina on tärkeää, että väestö jaksaisi ja olisi sitä resilienssiä ja kriisinkestävyyttä. Se vaatii sitä, että väestö myös näkee tulevaisuuteen luottavaisin silmin.
Erityisesti nuorten suunnalta viesti on ollut hälyttävän päinvastainen. Kylmän sodan kireässä ilmapiirissä kasvanut Salminen ihmettelee, kuinka nyt on päädytty niin paljon toivottomampien maailmankuvien aikaan.
– Silloinkin oli aika ikäviä uhkia, mutta silti jotenkin jaksoi uskoa tulevaisuuteen.
Vastuu tulevaisuudenuskosta on Salmisen mielestä koko yhteiskunnan harteilla.
– Ei vain maalata piruja seinälle, vaan myös rakennetaan sellaista maailmankuvaa ja sellaisia näkymiä, että nuoret uskovat siihen, että heillä on paikka tulevaisuudessa ja maailma ei ihan heti kaadu heidän ympäriltään.
Hallitusohjelman ratkaisuissa THL ehdottaakin pitkäjänteistä kymmenen vuoden ohjelmaa, jolla nuorten vaikutusmahdollisuuksia lisättäisiin ja yksinäisyyttä vähennettäisiin. Salmisen mielestä myös koulutusmahdollisuuksien ja työelämäpolkujen parantaminen on tärkeässä roolissa tulevaisuudenuskon palauttamisessa.
”Terveyspolitiikan pohjanoteeraus”
Samalla kun toivottomuus lisääntyy nuorten keskuudessa, lisääntyy myös päihteiden käyttö.
– Meillä nuorten huumekuolleisuus on Euroopan korkeinta tasoa, ja se on asia, jota ei voida katsoa sivusta.
Jokainen kuolema on yksilöllinen tragedia, mutta se tulee myös yhteiskunnalle kalliiksi.
Erityisen tyrmistynyt Salminen on siitä, että Suomi, joka pääsääntöisesti pyrkii hillitsemään päihteiden käyttöä ja on globaalilla tasolla kehittänyt progressiivisen tupakkalainsäädännön, haksahti sallimaan nikotiinipussien myynnin vuonna 2023.
Päätös näyttää ristiriitaiselta tupakkalakiin kirjatun tavoitteen kanssa. Käytännössä Suomen tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä aikuisväestöstä enintään viisi prosenttia käyttäisi tupakka- ja nikotiinituotteita päivittäin.
– Sitten sallitaan markkinoille tämmöinen tuote, joka on selvä kierto nuuskan kiellolle.
Nikotiinituotteiden osalta tupakkalakia tiukennettiin kesällä 2025, mutta pussien käyttö on siitä huolimatta yleistynyt. Etenkin nuorten kohdalla nikotiinituotteiden käyttö on ampaissut kasvuun.
– Tässä on käymässä niin, että kehitetään iso sukupolvi, joka on täysin koukussa nikotiiniin, joka on siis yhtä addiktoiva kuin heroiini.
Mitä korkeampi nikotiinipitoisuus on, sitä addiktoivampi tuote on. Suomessa savuttomien nikotiinituotteiden sallittu yläraja on 16,6 milligrammaa grammassa. Nikotiinipussien pitkäaikaisista terveysvaikutuksista on THL:n mukaan vielä rajallisesti tutkimustietoa.
– Jos tämä olisi lääke, niin missään nimessä tällaista ei olisi sallittu, Salminen huomauttaa.
Fimea ilmoitti vuonna 2023, että valtaosaa nikotiinipusseista ei enää luokitella lääkkeiksi. Salmisen mukaan silloin ei kysytty THL:n näkemystä asiaan.
– Siinä olisi voinut käyttää viranomaisen harkintaa eikä mennä tupakkayhtiöiden lobbaukseen. Suoraan sanoen tämä on johdonmukaisen terveyspolitiikan pohjanoteeraus.
– Tästä tullaan makselemaan velkoja aika pitkään.
Kokeiluilla uutta suuntaa
Vaikka moni terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueen uudistus saa moitteita, onnistumisiakin on saavutettu.
Ylipäätään Salminen sanoo hyvinvointialueuudistuksen onnistuneen paremmin kuin julkisen keskustelun perusteella voisi uskoa.
– Jos katsoo kaikkea muuta paitsi taloutta, niin monessa asiassa on onnistuttu erittäin hyvin.
Moni alue on onnistunut parantamaan hoitopolkuja ja tiedonkulkua, eikä erikoissairaanhoidon puolella ole ilmennyt hälyttävää heikennystä palveluiden saatavuudessa. Eroja alueiden välillä kuitenkin on, ja korjaamista varmasti löytyy, Salminen lisää.
– Sekin varmaan vähän vaikuttaa [kokemukseen hoidon saannista], että meillä on oikeasti epätasa-arvoinen tilanne joidenkin väestöryhmien välillä.
Suurille työnantajille työskentelevät pääsevät työterveyshuollon kautta lääkärin pakeille nopeammin. Yksityisiä lääkäripalveluita koetetaan tuoda valinnanvapauskokeilulla myös yli 65-vuotiaiden, pääsääntöisesti eläkkeellä olevien saataville. Salminen ei kuitenkaan pidä ratkaisua erityisen toimivana, sillä se ei kata koko palvelutarvetta, minkä lisäksi muutoinkin yksityisiä palveluja käyttävät suurempituloiset hyötyvät siitä eniten.
– Näyttää alkumetrien perusteella siltä, että se ei tavoita yhtä hyvin heitä, joilla on vähemmän varoja. Eikä tämä ole halpa kokeilu.
Hänen mielestään on kuitenkin hyvä, että kokeiluja tehdään. Osa niistä toimii paremmin kuin toiset.
Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue pilotoi ammatinharjoittajamallia, jossa se tarjoaa lääkäreille mahdollisuuden toimia yrittäjinä, joilla on vastuu tietyn alueen potilaista, joita he hoitavat. Lääkäri saa silloin enemmän vapauksia oman työnsä järjestämiseen, kuin jos hän toimisi virkasuhteessa, mutta samalla hyvinvointialueen potilastietojärjestelmä ja palvelut ovat hänen käytettävissään. Salmisen mukaan tästä on saatu reilun vuoden kokeilun perusteella lupaavia tuloksia.
Luonnosta lepoa
THL:n pääjohtajalle hyvinvointi on enemmän kuin vain sairauden poissaoloa.
– Terveys on siinä tietysti yksi tärkeä seikka, mutta onhan siinä paljon muutakin: miten viihtyy sekä itsensä että ympäristönsä kanssa.
Vapaa-ajan mielekkyys ja työssä viihtyminen, kumppanuussuhteen laatu ja esimerkiksi lasten ja lastenlasten kanssa toimeen tuleminen ovat kaikki osa hyvinvoinnin kokonaisuutta.
Salminen itse pyrkii erottamaan työn ja vapaa-ajan toisistaan, mikä voi toisinaan olla haastavaa. Stressitasojen noustessa hän hakeutuu luontoon. Luonnossa liikkuminen ja metsäpoluilla maleksiminen lisäävät hyvää oloa. Se on tutkittu asia, jota myös THL haluaa painottaa.
Tänä juhannuksena Salminen suuntaa kumppaninsa kanssa Kööpenhaminaan, mutta yleensä hän lähtee silloin pois kaupungista. On mökki, kokko ja sillit. Ehkä muutamat makkarat.
– Tietysti toivotaan hyvää ilmaa, ja sehän ei aina toteudu. Aika monta kertaa on yritetty kokkoa sytyttää vesisateessa, välillä onnistuen, välillä ei.
Räjähtävä juhannusmuisto
Lapsuuden kesämuistot liittyvätkin saaristossa sijaitsevan mökin miljööseen, jossa juhannusta juhlittiin serkkujen kanssa. Eräänä juhannusviikonloppuna naapurissa paloi kokon sijaan koko talo. Salminen arvioi olleensa tuolloin 12–13-vuotias.
– Oltiin leikkimässä rannalla siellä saaristossa, ja yhtäkkiä kuului iso pamaus toiselta puolelta. Sitten alkoivat liekit lyödä.
Erään naapuritalon kaasupullo oli jäänyt auki, ja vuotanut kaasu syttyi räjähtäen. Koko talo liekehti. Palovene saapui sammuttamaan roihua, ja tietenkin myös kaikki naapurit tulivat veneillään seuraamaan operaatiota.
– En nyt muista tarkkaan, Salminen varoittaa yksityiskohtien hämäryydestä.
Muistojen mukaan talossa oli tuolla kohtalokkaalla hetkellä sisällä vain yksi ihminen. Hän oli koettanut sytyttää kaasulieden, kun kaasu räjähti. Räjähdyksen paineaalto heitti hänet ikkunan läpi ulos talosta, mutta hän säästyi vakavammilta vammoilta. Kulmakarvat kyllä käristyivät.
– Minun vanhempani päättivät silloin, että nyt pitää vetää sähköt mökille.
