Carolina Melilla hakee tyttärensä Vanessan kanssa varjoa Plaza Mayorin paahtavassa auringossa. Carolina oli lentänyt samana päivänä Kolumbiasta, ja Vanessa saapui Prahasta, jossa hän opiskelee.
He asuvat hostellissa, jossa nukutaan kahdeksan sängyn yhteishuoneessa. Se maksaa 40 euroa hengeltä.
– Mielellään asuisimme kunnon hotellissa ja samassa huoneessa, mutta ei siihen näillä hinnoilla ole varaa. Ja tässähän tutustuu uusiin ihmisiin, he nauravat.
He aikovat matkustaa kahden viikon lomallaan ympäri Espanjaa.
Äiti ja tytär eivät ole hintamurheineen yksin.
Vaikkapa näinkin voi majoittua Espanjan pääkaupungissa Madridissa: Huoneen leveys on 170 senttiä. Pituus noin kaksi ja puoli metriä. Tilaan mahtuu juuri ja juuri yksi ihminen, sänky ja matkalaukku. Hinta on 120 euroa yöltä eikä se sisällä aamiaista.
Se on halvinta majoitusta, mitä löytyi toukokuussa Madridin keskustasta.
Turismi lisääntyy
Kalleus on Madridin-lomasta haaveileville turisteille karvas yllätys. Myös Barcelonan, Sevillan tai San Sebastianin hinnat ovat nousseet monen turistin ulottumattomiin.
Eniten on kallistunut Baskimaalla sijaitseva San Sebastian, seuraavaksi eniten Madrid.
Nousu on ollut hätkähdyttävä. Espanjan tilastokeskuksen INE:n tietojen mukaan toukokuussa 2021 hotellihuoneen keskihinta Madridissa oli 68 euroa yöltä. Vähemmän kuin Espanjassa keskimäärin. Neljä vuotta myöhemmin, toukokuussa 2025, keskihinta oli jo 165 euroa.
Hinnat ovat nousseet muuallakin Espanjassa, mutta eivät missään niin paljoa kuin Madridissa.
Silti turisteja tulee koko ajan lisää.
Madridissa kävi viime vuonna kaupungin turismiviraston tilastojen mukaan yli 11 miljoonaa turistia. Heistä yhdeksän ja puoli miljoonaa oli ulkomaalaisia. Pelkästään Yhdysvalloista turisteja tuli yli miljoona.
Turisti käyttää turismiviraston tilastojen mukaan Madridissa lomailun aikana keskimäärin yli 1900 euroa majoitukseen, aterioihin ja muuhun. Se vahvistaa kuvaa siitä, että kaupunki ei ole enää halpiskohde.
Ikänsä Madridissa asunut Carmen Ortega kiirehtii ystäviensä kanssa teatteriin. Hän sanoo, että ihan pelottaa tulla keskustan Puerta del Sol -aukiolle, kun ihmisiä ja turisteja on nykyään niin paljon.
– Ihmisiä on nykyään hirveästi joka paikassa. Ei ole niin kuin ennen, ja suosituimmilla paikoilla ei juuri omaa kieltään kuule.
– On kuin olisi vieraana omassa kaupungissaan. Ennen oli ihan toista, päivittelee Ortega.
Juttuhetki keskeytyy, kun ystävät hätistävät liikkeelle. Teatterista ei saa myöhästyä.
Perheitä häädetään kodeistaan
Espanjalaiset ovat ihmeissään: heillä ei ole enää varaa asua kotikaupungissaan.
Hotellihintojen ohella myös asuntojen hinnat ja vuokrat ovat nousseet.
Vuokra-asujien yhdistyksen laskelmien mukaan Madridin vuokrat ovat nousseet keskimäärin 50 prosenttia viimeisen viiden vuoden aikana.
Yhdistyksen työntekijä Alvaro Pielago kertoo, että ihmisiä häädetään kodeistaan nyt enemmän kuin vuosiin nopeasti kohonneiden vuokrien vuoksi.
Vuokra-asuntoja päätyy myös koko ajan enemmän turistien käyttöön. Madridissa on yli 15 000 laitonta lyhytvuokra-asuntoa, lähinnä Airbnb-vuokrauksessa. Laillisia on vielä paljon enemmän.
Osa häädetyistä päätyy asumaan kadulle.
“Madrid ei ole enää Madrid”
Madridin keskustassa asuva Elena sanoo, että Madrid ei ole enää entisensä.
– Tämä on nykyään turistien teemapuisto. Sesonkina ravintolat ovat täynnä, kävelykadut ruuhkautuvat, ihmiset häipyvät keskustasta asumaan muualle.
Madridia on muovannut erityisesti uusi siirtolaisuuden muoto, luksussiirtolaiset. Salamancan kaupunginosan loistoasunnoissa asuu paljon Meksikosta, Venezuelasta ja Kolumbiasta muuttaneita ihmisiä.
Salamancan alueella Madridissa toteutuneiden asuntokauppojen keskihinnat ovat yli 10 000 euroa neliöltä. Parhaimmilta paikoilta pyydetään jopa 25 000 euron neliöhintoja. Tulijoiden ostamien asuntojen hinnat ovat olleet keskimäärin 1–3 miljoonaa euroa.
Alueen hinnat ovat nousseet viime vuosina keskimäärin noin 20 prosenttia vuodessa.
Madridiin muuttajat ovat varakasta väkeä, joita viehättää turvallinen Madrid ja sen kosmopoliittinen tunnelma. Tulijoita on Latinalaisen Amerikan lisäksi myös muualta, kuten Israelista ja Turkista.
Layla Zeknini muutti kaupunkiin Istanbulista miehensä Guvenin kanssa kahdeksan kuukautta sitten.
– Madrid on hyvä paikka yrittäjälle. Kaupungissa on miellyttävä tunnelma ja ilmapiiri, sanoo Guven.
Hän ei pidä kaupunkia kalliina verrattuna pariskunnan aiempaan asuinpaikkaan Ibizaan.
Layla puolestaan sanoo ymmärtävänsä alkuperäisten madridilaisten tuskaa. Hän on käynyt kaupungissa ennenkin ja huomannut, miten kaikki hinnat ovat nousseet.
Espanja on houkutellut varakkaita turisteja niin sanotuilla kultaisilla viisumeilla, joista Espanjan oikeistohallitus sääti lain vuonna 2013.
Erityisviisumin ja sen mukana pysyvän oleskeluluvan sai kuka tahansa, joka investoi vähintään 500 000 euroa asuntoon ja miljoona euroa Espanjan alueella tapahtuvaan liiketoimintaan tai siihen verrattavaan toimintaan.
Pysyvällä oleskeluluvalla sai myös vapaasti matkustaa Schengen-alueella.
Kultaisten viisumien takia Madridin luksusasuntojen hinnat pomppasivat taivaisiin. Siksi uusia viisumeja ei enää myönnetä.
“Lapset perivät vain asuntolainan”
Alfredo työskentelee conciergena viiden tähden luksushotellissa, jossa yö maksaa 600 euroa. Hän kertoo ostaneensa asunnon Madridista 15 vuotta sitten 150 000 eurolla. Nyt sen hinta olisi noin 500 000 euroa, mutta Alfredo ei edes harkitse myymistä.
Perulainen Elena Flores on asunut Madrissa jo 20 vuotta. Hänellä on puolisonsa kanssa vuosi sitten otettu kolmenkymmenen vuoden asuntolaina. He ostivat 60 neliön asunnon Canillasin kaupunginosasta, yli puolen tunnin metromatkan päässä keskustasta.
Aiemmin hän asui vuokralla, ja vuokrat nousivat joka vuosi 10–15 prosenttia.
Hotellisiivoojana työskentelevän Elenan palkka ei ole noussut yhtään vuoden 2020 jälkeen.
Elenalla ja hänen puolisollaan on kaksi lasta.
He naurahtavat, että ainoa varma perintö, jonka he jättävät lapsilleen, on asuntolaina. Noin kuusikymppinen pariskunta arvioi, etteivät he ehdi elinaikanaan maksaa lainaa kokonaan takaisin. Elena kertoo, että heidän ystävistään moni on saanut häädön, koska nousevat korot ovat tehneet lainalyhennyksistä liian ankaria.
Juttu on julkaistu alun perin 31.5.2026.
