Talvi lähestyy. Euroopan kaasuvarastot ovat tavallista pienempiä ja maakaasun hinnat korkeimmillaan sitten vuoden 2022 energiakriisin.
Taustalla on Persianlahden sota, jonka takia Hormuzinsalmi sulkeutui energiakuljetuksilta.
”Tähän asti on puhuttu enemmän öljyn ja öljyjalosteiden hinnasta, jotka ovat nousseet voimakkaasti. Mutta nyt syksyn mittaan myös kaasun hinta on hiipinyt vähitellen ylöspäin ja alkaa olla aika korkealla”, huomautti Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Meri Obstbaum Talousaamun studiossa.
”Talvi lähestyy ja toimijat ympäri maailmaa pyrkivät täyttämään varastojaan. Siihen liittyy tämä hinnan nousu.”
Maakaasua käytetään Euroopassa lämmityspolttoaineena, teollisuuden raaka-aineena sekä sähköntuotannon varavoimana. Siksi sen hinnan nousu vaikuttaa laajasti.
Voiko kaasu loppua ensi talvena?
”Tietenkin sellainen riski on olemassa. Tämä riski realisoitui vuonna 2022.”
Tulevan talven hinnat riippuvat pitkälti siitä, miten Persianlahden kuljetukset saadaan liikkeelle. Öljykuljetukset ovat jo palautuneet 75–80-prosenttisesti, mutta maakaasua kulkee arviolta vain kolmannes kriisiä edeltävältä tasolta, Obstbaum sanoi.
Toinen hintaan vaikuttava tekijä on luonnollisesti tulevan talven sää.
”Molemmat tekijät ovat hyvin epävarmoja ja mahdottomia ennustaa. Markkinoilla nähdään arvioita 45 euron ja 145 euron välillä megawattitunnilta”, Obstbaum tiesi.
Vuonna 2022 Euroopan kaasutilanne heijastui myös sähkön hintaan Suomessa. Näin voi käydä myös tällä kertaa.
”Tilanne on kuitenkin parempi kuin edellisen kriisin aikaan. On lisätty uusiutuvaa energiaa erityisesti sähköntuotannossa, ja mitä enemmän sähköä tuotetaan uusiutuvilla, sitä harvemmin kaasun hinta määrittää energian hintoja”, Obstbaum sanoi.
Voimakas kaasun hinnannousu kiihdyttäisi kuitenkin euroalueen inflaatiota, hän muistutti. Jos Euroopan keskuspankki joutuukin uusiin koronnostoihin, olisi asialla Suomenkin taloutta jarruttava vaikutus.
Vaikka talousvaikutukset voivat olla tuntuvia, Eurooppaa helpottaa silti nyt jonkin verran se, että öljy- ja kaasutoimituksia on viime vuosien aikana hajautettu ja mantereelle on synnytetty nestemäisen kaasun infrastruktuuria.
Suomi on maakaasusta vähemmän riippuvainen kuin moni muu Euroopan maa, jossa kaasulla on lämmityksessä suuri merkitys.
”Olemme paremmin varautuneita tähän energiasokkiin kuin viime kerralla”, Obstbaum sanoi.
Energian hinnat ovat laskeneet jonkin verran Yhdysvaltojen välivaalien jälkeen, kun markkinoilla on virinnyt toiveikkuutta Lähi-idän kriisin ratkaisusta.
”En ole itse erityisen optimistinen vielä. Aiemminkin on nähty aiesopimuksia, mutta ratkaisun avaimia ei kuitenkaan ole ollut ja energian hinnat ovat lähteneet uudelleen nousuun. Vaikka nyt joku ratkaisu saavutettaisiin, niin epävarmuus säilyy siitä, onko ratkaisu kestävä ja ovatko merireitit turvallisia”, hän sanoi.
EU:n mukaan noin kolmannes jäsenmaiden kotitalouksista lämmittää kotinsa kaasulla. Se tarkoittaa karkeasti jopa 140 miljoonaa eurooppalaista.
Katso keskustelu ja lähetys kokonaan tästä: