Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela arvioi, että sosiaalidemokraatit on siirtynyt politiikassaan oikealle ja loitontunut vasemmistolaisesta politiikasta.
– Lindtmanin demarit on vielä hieman erilainen kuin Marinin demarit. Demarithan ovat menneet jonkin verran oikealle. Odottelen sieltä sellaisia avauksia, jotka kertovat demareiden ja kokoomuksen erosta enemmän, Koskela syöttää pallon SDP:n puheenjohtajalle Antti Lindtmanille.
Koskela epäilee, että niin sanottu taktinen äänestäminen ei toimi.
Kevättalvella 2023 silloinen demaripääministeri Sanna Marin varoitti julkisesti, että Suomeen saattaisi syntyä ”sinimusta hallitus”, ellei SDP voittaisi eduskuntavaaleja.
Marinin johtama SDP jäi vaaleissa kolmanneksi.
– Sanna Marin lupasi, että demareita äänestämällä voidaan estää sinimustan hallituksen valtaanpääsy. Ja millainen hallitus meillä nyt on? Meillä on hallitus, jossa ovat kokoomus ja perussuomalaiset tekemässä politiikkaa, jossa on muukalaisvihamielisyyttä ja ihmisiltä leikataan, Koskela huomauttaa.
Koskela ei ole huolissaan siitä, että vasemmistoliiton demarikritiikki mahdollisesti syö kannatusta SDP:ltä ja siten parantaa perussuomalaisten tai kokoomuksen edellytyksiä nousta ensi huhtikuun vaaleissa suurimmaksi puolueeksi.
– Taktinen äänestäminen ei toimi. Se ei ole toiminut aikaisemmin eikä se toimi nytkään, hän epäilee.
Koskelan mielestä vaalien asetelma on selvä: jos äänestäjä haluaa Suomeen vasemmistolaista politiikkaa, hänen pitää äänestää vasemmistoliittoa.
Retoriikallaan Koskela haluaa nostaa vasemmistoliiton vaihtoehdoksi SDP:lle.
Mieluisin hallituspohja
Lauantaina pitämässään linjapuheessa Koskela asettui vastustamaan niin sanottua velkajarrua, johon esimerkiksi pääministeripuolue kokoomus ja suurin oppositiopuolue SDP ovat sitoutuneet.
Iltalehti kysyi Koskelalta, millaisena hän näkee edellytykset SDP:n ja vasemmistoliiton hallitusyhteistyölle.
Asetutte velkajarrua voimakkaasti kritisoimaan siksi, että haluatte herättää keskustelua. Looginen jatkokysymys on, minkä puolueiden uskotte vasemmistoliiton kanssa muodostavan seuraavaa hallitusta? Näillä nykyisillä kannoilla SDP:n ja vasemmistoliiton välinen hallitusyhteistyö ei onnistu.
– Totta kai se on minusta arvokasta, että meillä on nyt keskustelua muustakin kuin velkajarrusta, mutta eihän se ollut syy siihen, miksi me jäimme siitä pois, vaan syy oli ihan puhtaasti poliittinen. Kun katsoimme niitä lukuja, totesimme, että meidän poliittinen ideologiamme ei voi olla mukana sovussa, missä puhutaan näin radikaaleista muutoksista lopulta nimenomaan siihen hyvinvointivaltioon, jota meidän liikkeemme haluaa suojella ja vahvistaa, Koskela aloittaa vastauksensa.
Hän jatkaa painottamalla, että vasemmistoliitolle mieluisin hallituspohja olisi SDP:n, vasemmistoliiton, keskustan, vihreiden ja RKP:n muodostama viisikko.
– Totta kai katson, että Marinin hallituksen pohja oli sellainen, mitä itse suosisin. Keskusta on todennut, että tämä ei varmaankaan käy.
– Nämä hallituspohjaspekulaatiot ovat sananmukaisesti hyvin spekulatiivisia juuri sen vuoksi, että meillä ei ole vielä vaalitulosta. Jos vasemmisto ja vasemmistoliitto tulevat saamaan vahvan mandaatin kansalaisilta, niin meidät on vaikea sivuuttaa neuvotteluissa, Koskela sanoo.
”En näe ristiriitaa”
Koskelan mielestä vasemmistoliiton ja SDP:n välillä ei vallitse talouspolitiikassa ristiriitaa, koska hän ei usko demareiden toteuttavan velkajarrun edellyttämää politiikkaa.
– Minä en näe ristiriitaa, koska mikään puolue ei tule tekemään 8–11 miljardin euron nettosopeutuksia. Ei yksikään puolue tai mikään hallituspohja tule sitä tekemään. Tulemme näkemään ihan valtavaa kikkailua EU-sääntöjen tulkinnan kanssa. Sinne tullaan esittämään kaikenlaisia mahdollisia kasvutoimia ja muita siihen nettosopeutuksen päälle, mutta ne eivät ole EU-sääntöjen mukaisia, Koskela jatkaa pitkää vastaustaan.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja syöttää pallon uudemman kerran demarijohtaja Lindtmanille.
– Haluan nähdä sen demareiden ohjelman, missä osoitetaan 8–11 miljardin nettosopeutukset leikkaamalla menoja ja korottamalla veroja.
Koskela epäilee, että kaikki hallitusneuvotteluihin pääsevät puolueet joutuvat tekemään kompromisseja. Hänen mukaansa myös vasemmistoliitto on valmis tekemään leikkauksia.
– En itse pidä mitenkään epätodennäköisenä enkä ristiriitaisena, että olisimme samassa hallituksessa demareiden kanssa tekemässä yhdessä vasemmistolaista politiikkaa siitä huolimatta, että he ovat menneet vasemmalta hieman enemmän oikealle tällä hetkellä, Koskela pohtii.
Kahden miljoonan vaalikassa
Puoluesihteeri Anna Mäkipää kertoo, että vasemmistoliitto kaksinkertaistaa kampanjabudjettinsa.
Puolue käyttää kampanjaansa rahaa kaksi miljoonaa euroa. Edellisissä eduskuntavaaleissa.
– Vaalikassa on kaksi miljoonaa euroa. Viime kerralla se oli vähän reilu miljoona euroa. Tarve tuli siitä, että poliittinen tilanne on niin hirvittävä. Haluamme pistää kaikki likoon, Mäkipää sanoo.
Vasemmistoliiton jäsenmäärä on noussut vaalikauden aikana 9 000 jäsenestä 15 000:een. Yksityishenkilöiltä tulevan vaalirahoituksen arvo nousee Mäkipään mukaan noin puoleen miljoonaan euroon.
– Jäsenmäärä hipoo ennätyslukemia. Meitä on yli 15 000, Mäkipää myhäilee.