Afrikkalainen jalkapallo elää historiallista nousukautta.
Vuoden 2018 MM-kisoissa Venäjällä yksikään Afrikan viidestä osallistujasta ei selviytynyt alkulohkosta jatkoon. Joukkueet keräsivät yhteensä vain kolme voittoa 15 ottelusta.
Kahdeksan vuotta myöhemmin tilanne on täysin toinen.
Vuoden 2026 MM-kisoissa Afrikka on ollut turnauksen suurimpia onnistujia. Kymmenestä osallistujamaasta peräti yhdeksän eteni pudotuspeleihin. Vain Tunisia jäi lohkovaiheeseen.
Lohkokakkosina jatkoon menivät Kap Verde, Egypti, Norsunluurannikko, Marokko ja Etelä-Afrikka. Parhaiden lohkokolmosten joukosta jatkopaikan nappasivat Algeria, Kongon demokraattinen tasavalta, Ghana ja Senegal.
Monen tekijän summa
Kokeneelle belgialaisvalmentajalle Tom Saintfietille Afrikan vahva menestys ei tullut yllätyksenä.
– Se ei ole mitenkään poikkeuksellista, että afrikkalaiset joukkueet menestyvät. Poikkeuksellisempaa on se, että niin moni joukkue menestyy samaan aikaan.
Saintfiet on valmentanut urallaan muun muassa Malin, Gambian, Trinidad ja Tobagon, Togon, Malawin ja Namibian maajoukkueita. Hän uskoo nykyisen kehityksen olevan pitkän työn tulosta.
– Viimeisten 10–15 vuoden aikana afrikkalainen jalkapallo on kehittynyt erittäin nopeasti. Aiemmin huipputasolla olivat lähinnä Kamerun, Algeria ja Nigeria. Nykyään yhä useampi maa on noussut korkealle tasolle.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
53-vuotias belgialaisvalmentaja nostaa infrastruktuurin paranemisen, valmentajakoulutuksen tason paranemisen, jalkapalloakatemioiden määrän kasvun sekä Afrikan sisäisen kilpailun koventumisen olevan yksiä suurimpia tekijöitä kasvussa.
Yksi merkittävimmistä muutoksista on kuitenkin tapahtunut Euroopassa.
– Yhä useampi afrikkalaistaustainen pelaaja syntyy Euroopassa ja päättää edustaa vanhempiensa kotimaata. Aiemmin esimerkiksi Ibrahim Afellayn tai Marouane Fellainin kaltaiset pelaajat olisivat voineet pelata Marokolle, mutta he valitsivat Hollannin ja Belgian.
Saintfiet nostaa esimerkiksi Ranskassa syntyneen Ayyoub Bouaddin, joka pelasi kaikki Ranskan nuorisomaajoukkueet alle 21-vuotiaisiin asti, mutta valitsi keväällä 2026 Marokon A-maajoukkueen. Bouaddi oli oikeutettu ratkaisuun, sillä hänellä on marokkolaiset vanhemmat.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
– Aiemmin pelaajat odottivat pitkään mahdollista kutsua Euroopan maiden maajoukkueeseen. Jos kutsua ei tullut 27–28-vuotiaana, he saattoivat vasta silloin siirtyä edustamaan afrikkalaista maata.
– Nyt kehitys on erilainen. Pelaajapohja on laajempi, kehitystyö parempaa ja myös Euroopassa syntyneet afrikkalaistaustaiset pelaajat valitsevat yhä useammin vanhempiensa kotimaan. Se tekee joukkueista entistä vahvempia, Saintfiet toteaa.
Lohkovaiheen paras maanosa
Afrikka oli jatkopaikkojen määrällä mitattuna prosentuaalisesti alkulohkon menestynein maanosaliitto.
Jatkoon eteni 90 prosenttia Afrikan joukkueista (9/10).
Kuinka moni maanosaliitosta eteni pudotuspeleihin
Vaikka MM-turnauksen osallistujamäärä kasvoi 32:sta 48:aan joukkueeseen, Saintfiet ei pidä Afrikan menestystä yllätyksenä.
– Olen seurannut afrikkalaista jalkapalloa vuosia. Tiedän, millaisia pelaajia siellä on ja millä tasolla pelataan. Se taso on todella korkea. Ja pitää muistaa, että esimerkiksi Kamerun ja Nigeria eivät edes selviytyneet näihin MM-kisoihin.
”Ruotsi ei ole parempi”
Ennen turnausta MM-kisojen laajentamista kritisoitiin voimakkaasti. Monien mielestä Afrikan osallistujamäärän kasvattaminen viidestä kymmeneen ei ollut perusteltua.
Saintfiet tyrmää näkemyksen.
– Ruotsi, Skotlanti, Tšekki tai Itävalta eivät ole parempia kuin Norsunluurannikko tai Kap Verde.
Hän kertoo nähneensä Afrikan potentiaalin jo vuonna 2009, jolloin hän työskenteli Nigerian maajoukkueen neuvonantajana.
– Sanoin jo silloin, että esimerkiksi Nigeria voi voittaa maailmanmestaruuden, jos valmistautuminen ja taktiikka ovat kunnossa. Afrikkalaiset joukkueet pelasivat pitkään hyvin hyökkäävästi ilman selkeää pelillistä rakennetta ja päästivät paljon maaleja. Nyt ne puolustavat paljon organisoidummin.
Marokko ennakkosuosikki
Saintfiet nostaa Marokon ja Senegalin Afrikan mallimaiksi.
– Marokolla ja Senegalilla on paras infrastruktuuri, paras valmentajakoulutus ja kehittynein pelaajakehitysjärjestelmä. En usko, että Euroopassa on viittä maata, joissa olisi Marokon kaltainen harjoituskeskus.
Marokon historiallinen välieräpaikka vuoden 2022 MM-kisoissa muutti hänen mukaansa myös pelaajien ajattelutapaa.
– Marokon menestys avasi pelaajien ja heidän perheenjäsentensä silmät ajattelemaan: ”Lähdetään edustamaan omaa afrikkalaista maatamme – ehkä voimme kirjoittaa historiaa.”
Saintfiet uskoo, että afrikkalaisella maalla on jo nyt riittävästi laatua maailmanmestaruuden voittamiseen.
– Paperilla afrikkalainen joukkue voi voittaa maailmanmestaruuden. Se olisi ollut mahdollista jo aiemminkin. Marokon, Senegalin ja ehkä myös Norsunluurannikon kaltaisilla mailla on siihen riittävä laatu.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Hän ei kuitenkaan usko mestaruuden tulevan vielä tämän vuoden turnauksessa.
– On mahdollista, että afrikkalainen maa voittaa maailmanmestaruuden. En vain usko, että se tapahtuu näissä kisoissa.
Saintfiet arvioi, että Afrikka voi saada useita joukkueita pitkälle pudotuspeleihin.
– Seuraavalla kierroksella mukana voivat olla Egypti, Algeria, Senegal, Norsunluurannikko ja Marokko. Kuvitellaan, että kolme tai neljä afrikkalaista joukkuetta etenee 16 parhaan joukkoon. Silloin myös kahden joukkueen näkeminen kahdeksan parhaan joukossa on täysin mahdollista.
– Tämä on vasta alkua.
