Prisman työntekijä vei potkunsa käräjille Kymenlaaksossa. Kanne kaatui, ja kuusikymppinen nainen sai yhteensä yli 30 000 euron oikeudenkäyntikulut maksettavakseen.
Nainen oli työskennellyt Kymen Seudun Osuuskaupan (KSO) palveluksessa vuodesta 2004. Lähes 20 vuotta kului kassamyyjänä, viime vuodet hän toimi Prisman itsepalvelukassojen valvojana.
Naisen työtehtäviin kuului paitsi asiakkaiden avustaminen pikakassoilla, myös vilpillisen toiminnan estäminen. Estämisen sijasta nainen päätyi itse syyllistymään vilppiin.
Irtisanomiseen johtanut tilanne tapahtui 30. toukokuuta 2024. Nainen havaitsi asiakkaan yrittävän maksaa kaksi lihapasteijaa yhden riisipiirakan hinnalla.
Hän käräytti huijarin, mutta sen sijaan että olisi noudattanut työnantajansa ohjeita ja hävittänyt tuotteet, hän osti ne itse – ja vieläpä riisipiirakan hinnalla.
Kollegat koettivat estää naista, mutta tämä ei piitannut. Seuraukset olivat ankarat.
Nainen selitteli toimintaansa jälkikäteen sanoen, että halusi vain vähentää hävikkiä. Hän piti tekoaan enemmän ajattelemattomuuden seurauksena kuin anastamisena.
Työnantaja kuitenkin katsoi, että ohjeiden vastainen toiminta ja epärehellisyys olivat aiheuttaneet niin suuren luottamuspulan, että työsuhteen purkaminen jäi ainoaksi vaihtoehdoksi.
Naisen yli 20 vuotta kestänyt työsuhde purettiin kesäkuussa 2024.
39 senttiä
Nainen vaati KSO:lta tuntuvia korvauksia potkuistaan, joita hän piti perusteettomina.
Hän vaati puolen vuoden irtisanomisajan palkkana lähes 14 000 euroa, vuosilomakorvauksena ja lomarahana lähes 2 500 euroa, työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä reilut 60 000 euroa sekä oikeudenkäyntikuluistaan reilut 11 000 euroa. Kaikki summat viivästyskorkoineen.
Nainen katsoi, että oikeudenmukainen seuraamus lihapasteijasotkusta olisi ollut korkeintaan kirjallinen varoitus.
– Missään tapauksessa kyse ei ollut niin vakavasta rikkomuksesta, että purkuperuste täyttyi ja työntekijän työsuhde voitiin päättää ilman varoitusta, ilman selvitystä työntekijän uusiin tehtäviin sijoittamisesta ja ilman irtisanomisaikaa, kanteessa ilmaistiin.
Nainen kiisti aiheuttaneensa työnantajalleen taloudellista vahinkoa. Päinvastoin, hän oli ostanut pois heitettävät tuotteet 39 sentillä.
– Työntekijälle tuli vain eteen tilanne, jossa hyvää ruokaa olisi tullut heittää roskiin ja tämän vuoksi huonosti harkittuna tekona hän on päättänyt maksaa pussiin valmiiksi laitetun hinnan ja käyttää ruoan hyväksi ruokatauolla.
”Ankara nollatoleranssi”
KSO vaati, että kanne hylätään ja nainen velvoitetaan korvaamaan lähes 50 000 euron oikeudenkäyntikulut.
Sen mukaan naisen toiminta osoitti ”tietoista niskurointia ja ilmeistä piittaamattomuutta”.
Työntekijöitä oli erikseen kielletty ostamasta hävikkituotteita alennettuun hintaan ja varoitettu, että vilpistä voi seurata irtisanominen.
– Kymen Seudun Osuuskaupalla on ankara nollatoleranssi suhteessa työnantajaan kohdistuneeseen epärehellisyyteen.
Työnantaja vetosi käräjäoikeudessa myös siihen, että nainen oli saanut huomautuksia työtavoistaan aiemminkin.
Hän oli kahtena edellisenä vuonna painostanut kesätyöntekijöitä vaihtamaan sunnuntaivuorojaan kanssaan siten, että nainen sai vuorot, joista maksetaan kaksinkertainen palkka.
Nainen oli myös hiljan ennen lihapasteijatapausta luovuttanut henkilökohtaisen, alennuksiin oikeuttavan S-etukorttinsa ulkopuoliselle. Tämäkin oli säännöissä erikseen kielletty.
Kanne kaatui
Kymenlaakson käräjäoikeus katsoi naisen toimineen tietoisesti ja tahallisesti.
– Hänellä on ollut asiassa aikaa harkita tekoaan ennen tuotteen ostamista ja tauolle lähtemistä.
– Tekoa voidaan pitää erittäin moitittavana työnantajaa kohtaan ja jopa niskurointina työnantajan ohjeita kohtaan.
Oikeus arvioi, ettei naisen tehtävänä ole ollut kyseenalaistaa työnantajansa selviä ohjeita ja niiden tarkoitusta, vaan noudattaa ohjeita. Ohjeiden rikkominen aiheutti luottamuspulan.
– Kaupan alalla ei ole mahdollista sijoittaa epärehellistä työntekijää työhön muualle, koska aina on anastuksen mahdollisuus, kun käsittelee kaupan rahoja tai tavaroita.
Isot korvaukset
Käräjäoikeus katsoi kokonaisuutta arvioituaan, ettei työnantajaa ole voinut vaatia jatkamaan työsuhdetta, vaan työnantajalla on ollut erittäin painava syy purkaa sopimus.
Koska potkut eivät olleet laittomat, naisen kanne hylättiin.
Käräjäoikeus arvioi, että KSO:n lähes 50 000 euron oikeudenkäyntikulut olivat kohtuuttoman suuret ja velvoitti naisen korvaamaan niistä noin 21 500 euroa.
Naisen on maksettava myös omat, reilun 11 000 euron oikeudenkäyntikulunsa.
Nainen haki jatkokäsittelylupaa Itä-Suomen hovioikeudelta, mutta sitä ei myönnetty. Ratkaisu jää näin ollen voimaan.
