Keskisuomalainen nainen on voittanut vakuutusyhtiö Lähitapiolan riidassa, joka koski kolarivammojen korvauksia.
Vaasan hovioikeus vahvisti juhannuksen alla viimevuotisen tuomion, jossa käräjäoikeus lausui, että naisen työkyvyttömyys johtuu kokonaisuudessaan joulukuussa 2017 tapahtuneesta hirvikolarista.
Yhtiön on maksettava naiselle täysi korvaus sekä pysyvästä haitasta että menetetyistä ansioista koko onnettomuuden jälkeisen työiän ajalta.
LähiTapiola Keski-Suomi joutuu maksamaan naiselle pysyvästä haitasta lisäkorvausta 5 445 euroa aiemmin suorittamansa 20 185 euron päälle.
Korvauksia loppuelämä
Mutta ennen kaikkea yhtiön tulee maksaa naiselle 3 865 euroa kuukausittain korvauksena pysyvästä ansionmenetyksestä aina siihen saakka, kun nainen tulee eläkeikään ja sen jälkeen 60 prosenttia tästä.
Yhtiön tulee lisäksi maksaa naisen oikeuskulut, jotka kipuavat lähes 50 000 euroon. Yhtiön omat oikeuskulut olivat huomattavasti suuremmat.
Ei menettänyt tajuntaansa
Onnettomuus tapahtui nelostiellä naisen viedessä poikaansa Rukalle. Hän ajoi henkilöautoa maantievauhtia, kun hirvi ravasi oikealta auton eteen.
Hirvenruho paiskautui etupenkillä istuneiden päälle. Poika selvisi vähällä, mutta nelikymppinen nainen sai julmat vammat. Hän sai iskun otsaansa ja niskan retkahdusvamman. Otsaan syntyi kalloluuhun saakka ulottuva haava.
Nainen menetti lähimuistinsa ainakin kahden vuorokauden ajaksi. Hän muistaa vain sen, kun kotiutui kolme päivää myöhemmin Oulun yliopistollisesta keskussairaalasta.
Aluksi täysi korvaus
Kotona Keski-Suomessa aviomies vei vaimonsa heti uudelleen lääkäriin.
Nelikymppinen nainen joutui hyvin pitkälle sairauslomalle. Toipumisen sijasta hänen tilansa huononi ajan myötä.
LähiTapiola päätti maksaa naiselle paitsi kertakorvauksen, myös täyden kuukausittaisen korvauksen ansionmenetyksistä.
Etsivät perään
Vuonna 2021 vakuutusyhtiö alensi korvausluokkaa ja päätti maksaa naiselle vastedes vain 30 prosentin korvausta menetetyistä ansioista.
Yhtiön uuden tulkinnan mukaan naisen aivovamma oli lievä. Oireilu ei johtunut siitä.
Yhtiö perusti arvionsa siihen, ettei nainen ollut menettänyt kolarissa tajuntaansa eikä kuvauksissa aivoista tehty vammalöydöksiä.
Nainen voisi tehdä ainakin jonkin verran töitä.
Ratkaisuunsa yhtiö päätyi sen jälkeen, kun oli talvella 2020–2021 lähettänyt etsivät naisen perään.
Etsivät tarkkailivat naista, kun tämä ajoi autolla, kävi kaupassa, kantoi kauppakassia myös huonommalla oikealla kädellään, meni taksilla terapiaan sekä meni työkokeiluun.
Vakuutusetsivien mukaan seurattava liikkui normaalisti ja ajoi myös autoa.
Sittemmin Tyksissä tehtyjen testien perusteella naisen ajo-oikeus on peruttu.
Katastrofaalinen työkokeilu
Nainen kävi kahdesti työkokeilussa, joskin kevennetysti. Ensimmäinen kerta oli hänen vanhassa työpaikassaan kaupungin lastensuojelussa.
Työkavereiden todistuksen mukaan ennen hyvin toimelias nainen menetti hyvän alun jälkeen nopeasti toimintakykynsä. Fyysiset oireet keskittyivät kehon oikealle puolelle, joka muuttui spastisen jäykäksi.
Vanhan esimiehen piti viedä nainen pyörätuolilla hoitoon.
Myös toinen työkokeilu päättyi surkeasti, vaikka tällä kertaa naiselle oli varattu vain avustavia tehtäviä.
Hän oli kykeni tekemään töitä vain parikymmentä minuuttia kerrallaan, kunnes alkoi kärsiä voimakkaista kivuista. Sama romahdus tapahtui myöhemmin sekä käräjä- että hovioikeudessa, kun naista itseään kuultiin.
Käräjäoikeudessa tarvittiin ensihoitajia tarkistamaan naisen kunto.
Oikeuskanne
Nainen nosti Lähitapiolaa vastaan kanteen, jossa vaati itselleen täyttä korvausta liikennevahingosta. Yhtiö vastusti kannetta.
Yhtiön mukaan työkykyä alentanut oireilu ei ollut seurausta vuosien takaisesta kolarista, vaan se oli toiminnallista tai peräti teeskenneltyä.
Yhtiön asiantuntijalääkärit puhuivat oirekorostuksesta eli liioittelusta.
Onnekseen naisella oli omat asiantuntijatodistajansa, jotka olivat hoitaneet häntä, eivätkä vain tutkineet papereista.
Oikeuden päätelmät
Käräjäoikeus totesi, ettei kantajan työkyvyttömyyttä selitä mikään muu kuin kolari. Hänen terveytensä oli kunnossa ennen kolaria. Ei ole uskottavaa, että hän olisi näytellyt sairasta vuosien ajan häntä hoitaneille lukuisille terveydenhoidon ammattilaisille.
Oikeus ei pannut paljon painoa etsivien todistuksille tai näiden kuvaamille videoille. Levänneenä aivovammapotilas voi tehdä arkisia asioita, mutta töissä vaaditaan aivan erilaista sitkeyttä ja keskittymiskykyä.
Hovioikeus oli näistä samaa mieltä.
