Pääuutiset

Nimi salaiseen Nato-sitoumukseen – Reserviläisiä rekrytoidaan ulkomaille lähetettävään joukkoon

Nimi salaiseen Nato-sitoumukseen – Reserviläisiä rekrytoidaan ulkomaille lähetettävään joukkoon

Suomeen perustetaan niin sanottu ammattireservi, johon kuuluvia sotilaita voidaan määrätä ulkomaille esimerkiksi Naton nopean toiminnan joukkojen (engl. Allied Reaction Force) operaatioihin tai monikansallisiin Nato-prikaateihin.

Hallituksen tavoitteena on, että eduskunta hyväksyisi tämän vaalikauden aikana uuden lain Puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta.

Lain nojalla Suomen kansalainen voi antaa Puolustusvoimille kirjallisen sitoumuksen siitä, että hän osallistuu kansainväliseen yhteistoimintaan.

Ennalta sitoumuksen antanut ja tehtävään määrätty reserviläinen nimitetään tehtävän ajaksi Puolustusvoimien määräaikaiseen virkasuhteeseen, mutta hän ei menetä siviilipuolen työ- tai virkasuhdettaan vaan saa siitä vapautusta.

– Henkilö voisi antaa sitoumuksen tiettyyn tehtävään, esimerkiksi sitoutua siihen, että hän on käytettävissä Naton nopean toiminnan joukoissa, lakiesityksen perusteluissa kerrotaan.

Tieto sitoumuksen allekirjoittamisesta olisi ei-julkinen, jotta esimerkiksi Venäjällä ei olisi tiedossa, ketkä suomalaiset on sijoitettu puolustussuunnitelmissa Naton nopean toiminnan joukkoihin.

IL uutisoi jo 2024

Iltalehti kertoi nyt toteutuvasta ammattireservin perustamisesta jo joulukuussa 2024, jolloin asia oli esillä valtionjohdossa.

– Valmiusjoukon miehistö koostuisi armeijan käyneistä vapaaehtoisista, jotka tekisivät Puolustusvoimien kanssa sopimuksen joukkoon kuulumisesta. Heille maksettaisiin palkkaa säännöllisen harjoittelun ja mahdollisten operaatioiden ajalta, Iltalehti uutisoi tuolloin.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähteet kertoivat myös, että suomalaisia varusmiehiä ja varusnaisia ei lähetetä osana valmiusjoukkoa ulkomaille.

Valtionjohdon linjauksen jälkeen lakiesitystä valmisteltiin puolustusministeriössä yli puolentoista vuoden ajan.

Kaksi vuotta sitten lähteet perustelivat uuden lain tarvetta ja kiireellisyyttä Suomen Nato-velvoitteilla.

Lähteiden mukaan Naton Euroopan joukkojen silloinen komentaja Christopher G. Cavoli oli asettanut Suomelle tarkan pääluvun, kuinka monta sotilasta Puolustusvoimien on kyettävä osoittamaan Naton 5. artiklan mukaiseen yhteiseen puolustukseen.

Nato tarvitsee reserviläisiä

Lakiesityksen perusteluissa painotetaankin nyt Suomen Nato-velvoitteita.

– Etenkin Natolle käyttöön annettavien joukkojen muodostamiseen tarvitaan sekä Puolustusvoimien henkilöstöä että Puolustusvoimien ulkopuolelta palkattavaa henkilöstöä. Tehtäviin rekrytoitaessa hyödynnetään henkilöstön sodan ajan osaamista. Tulevaisuudessa Naton joukkojen tehtävien määrä tulee mahdollisesti olemaan merkittävästi suurempi kuin tähänastisissa tehtävissä, perusteluissa arvioidaan.

Kirjallisen sitoumuksen antaminen on reserviläiselle vapaaehtoista. Se voi tapahtua esimerkiksi varusmiespalveluksen päättyessä.

– Sitoumus olisi tarkoitettu ensisijaisesti sellaisiin tehtäviin, joihin tarvitaan tietty nimetty henkilöjoukko, mutta koko joukon jatkuva palveluksessa pitäminen ei ole tarkoituksenmukaista, perusteluissa painotetaan.

Suomalaisia Nato-prikaateihin

Uudesta lakiesityksestä käy ilmi, että Suomi saattaa sijoittaa suomalaissotilaita ulkomaille osaksi Naton monikansallisia FLF-prikaateja (engl. Forward Land Forces).

– Maavoimien mahdollinen osallistuminen FLF-tehtävään tulisi kestämän noin yhdeksän kuukautta sisältäen koulutuksen, harjoittelun ja evaluointivaiheen, kuuden kuukauden toimintajakson ulkomailla ja noin kuukauden purkujakson. Henkilöstö tultaisiin vaihtamaan kuuden kuukauden välein FLF tehtävässä, lakiesityksessä arvioidaan.

Nopean toiminnan ARF-valmiusjoukon tehtävä kestäisi noin kaksi vuotta sisältäen koulutuksen, harjoittelun ja evaluointivaiheen, vuoden valmiusjakson ja muutaman kuukauden purkujakson.

Työnantaja on velvollinen myöntämään sitoumuksen tehneelle reserviläiselle virkavapauden tai työstä vapautuksen.

Sitoumuksen edellyttämät poissaolot saavat kestää saman työnantajan palveluksessa viiden vuoden aikana enintään kaksi vuotta.

Suomalaisia Nato-sotilaita saatetaan sijoittaa tulevaisuudessa esimerkiksi Ruotsiin.

Ruotsin sosialidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Andersson on kertonut Iltalehdelle, että hän aikoo esittää monikansallisen Nato-joukon perustamista Gotlantiin ja pyytää siihen mukaan suomalaisia – jos demareista siis tulee Ruotsissa pääministeripuolue.

Osa asepalveluksesta ulkomailla

Jatkossa osa varusmiespalveluksesta saatetaan suorittaa ulkomailla Suomen lähialueilla ilman, että siihen vaaditaan asevelvolliselta nimenomaista suostumusta.

Asevelvollisuuslakia on tarkoitus muuttaa tältä osin.

– Muutoksen tavoitteena olisi mahdollistaa asevelvollisten kouluttaminen ja harjoittaminen nykyistä joustavammin Suomen lähialueella, käytännössä Itämerellä sekä Ruotsissa ja Norjassa, joilla on Naton jäsenvaltioina ja maantieteellisen sijaintinsa perusteella välitön yhteys Suomen puolustamiseen, puolustusministeriö perustelee.

Peruskoulutus järjestetään edelleen Suomessa.

Kertausharjoituksiin ulkomaille

Kertausharjoituksia voidaan jatkossa järjestää myös ulkomailla.

Samalla lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa siten, että kertausharjoitusten yhteenlaskettu enimmäisaika olisi kaikille sama 200 päivää sotilasarvosta riippumatta.

Lakiesityksestä on annettu yhteensä 26 lausuntoa.

Reserviläisliitto ry pitää lakiesityksen tavoitteita ”tarkoituksenmukaisina ja perusteltuina”, mutta toivoo, että hallitus toisi selkeästi esille, miten vapaaehtoiset sitoumukset on tarkoitus kerätä.

– Rekrytointi siihen [kansainväliseen yhteistoimintaan] tapahtunee pääasiassa varusmiespalveluksen aikana joukkotuotettavista joukoista koskien ensisijaisesti ARF- ja FLF-tyyppisiin tehtäviin tarkoitettuja joukkoja, Reserviläisliitto päättelee.

Päivärahoihin korotuksia?

Varusmiesliitto arvioi lausunnossaan, että lainsäädännön saattaminen Nato-aikaan on välttämätöntä.

Liitto vaatii asepalvelusta suorittavien suomalaisten miesten ja naisten päivärahojen korottamista ja vakuutusturvan parantamista, kun heidän velvollisuutensa kasvavat.

– Asevelvollisten velvollisuuksien ja riskien historiallinen laajentaminen edellyttää valtiovallalta kompensaatioita. Varusmiesliitto näkisi oikeudenmukaisena, että varusmiesten päivärahaa korotettaisiin muita Pohjoismaita vastaavalle tasolle ja vakuutusturva yhtenäistettäisiin kriisinhallintahenkilöstön kanssa.

Olet saattanut jäädä paitsi