Valtiovarainministeriön (VM), sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja sisäministeriön (SM) mukaan tulevan hallituksen tulee tarkastella julkista palvelulupausta.
Ministeriöt esittelivät keinoja palvelulupauksen uudistamiselle eduskuntapuolueiden hyvinvointialueiden tulevaisuutta käsittelevälle työryhmälle viime viikolla.
IL koosti keinot VM:n julkaisemien asiakirjojen sekä VM:n virkamiespuheenvuoron liitteen pohjalta.
Palveluvalikoima: Jotain pois
Palvelulupausta voitaisiin ministeriöiden mukaan uudistaa palveluvalikoiman muuttamisella, eli mitä palveluita saa ja mitä ei saa julkisesti rahoitetusta sosiaali- ja terveydenhuollosta.
VM:n mukaan lainsäädännössä on määriteltävä, mikä on sosiaali- ja terveydenhuollossa välttämätöntä perusoikeuksien turvaamiseksi. VM katsoo, että vähähyötyisiä toimia ja hoitoja on karsittava systemaattisesti.
STM nostaa esille, että palveluvalikoiman periaatteet ovat jo tulossa lakiin ensi vuoden alussa. Lisäksi tekeillä on selvitykset terveydenhuollon menetelmien arvioinnin toimijoista sekä sitovia päätöksiä antavasta toimielimestä.
STM:n mukaan kustannusvaikuttavuutta lisätään muun muassa palveluvalikoiman toimeenpanolla ja toimintatapoja uudistamalla. Tähän sisältyy vaikuttavuuden lisääminen, kuten vähähyötyisistä hoidoista luopuminen.
Velvoitteiden kevennys ja palveluverkko
Muita keinoja palvelulupauksen uudistamiselle ovat ministeriöiden mukaan lakisääteisten velvollisuuksien keventäminen ja palveluverkon uudistaminen.
VM:n mukaan palvelurakennetta on kevennettävä ja tutkimustietoon perustuen on lisättävä liikkuvia palveluja ja etäpalveluja. VM:n mukaan tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, jotka mahdollistavat digitalisaation ja tekoälyn tehokkaan hyödyntämisen.
VM:n mukaan vastuita lakisääteisistä tehtävistä on keskitettävä ja selkeytettävä.
STM:n mukaan terveydenhuollossa merkittäviä säästöjä voidaan saada sairaalaverkosta ja keskitettävistä palveluista. Hyvinvointialueiden velvoittava yhteistyö poistaisi STM:n mukaan päällekkäisyyttä myös tukitoiminnosta.
STM ehdotti jo aiemmin, että vain osassa keskussairaaloita ylläpidettäisiin jatkossa raskasta, ympärivuorokautista leikkaus- ja anestesiavalmiutta.
STM:n mukaan sosiaalihuollossa merkittäviä säästöjä voidaan saavuttaa vain siirtämällä painopistettä pois raskaammista palveluista ja tarkastelemalla tehtävien tasoa ja laajuutta.
VM kertoi virkapuheenvuoronsa liitteessä, että normien keventämisen toimenpiteet voisivat kohdistua esimerkiksi hoitoon ja palveluihin pääsyn enimmäisaikoihin, henkilöstö- ja asiakasmitoituksiin sekä pätevyys- ja kelpoisuusvaatimuksiin.
Varallisuus huomioon maksuissa?
Ministeriöt mainitsevat keinona palvelulupauksen uudistamiselle myös palveluoikeuksien tarkistamisen.
– Voisivatko henkilön tulot ja varallisuus tietyissä tilanteissa vaikuttaa oikeuteen saada julkisesti järjestettyjä sosiaali- ja terveyspalveluja? STM kysyy.
VM toi esille virkapuheenvuoronsa liitteessä, että varallisuuden huomioiminen ympärivuorokautisen hoivan asiakasmaksuissa lisäisi asiakasmaksujen kertymää selvästi ja vahvistaisi julkisen hoivan rahoituspohjaa, vaikka muutos koskisi vain pientä osaa asiakkaista ja vain rajattua osaa ikääntyneiden varallisuudesta.
– Maksujen nousu kohdistuisi erityisesti niihin asiakkaisiin, joilla on merkittävää sijoitusvarallisuutta, VM kirjoittaa muistiossaan.
Omavastuuta lisää?
Ministeriöt nostavat esille myös asiakkaan omavastuun muuttamisen. STM:n mukaan tämä voisi tarkoittaa asiakasmaksujen korotuksia sekä muutoksia omavastuuosuuksiin esimerkiksi lääkkeistä ja sairausvakuutuksesta.
STM:n mukaan tarvitaan seurantatietoa tällä kaudella tehtyjen asiakasmaksukorotusten vaikutuksista.
VM kertoo virkapuheenvuoronsa liitteessä, että omavastuiden tarkastelua olisi mahdollista laajentaa esimerkiksi terveydenhuollon lääkinnällisiin apuvälineisiin.
– Laajemman omavastuun mahdollisuuksia voitaisiin arvioida erityisesti yleisesti käytettävien apuvälineiden sekä tavanomaisiin elämänvaiheisiin liittyvien tarpeiden kohdalla, VM katsoo.
STM nostaa esille sen, että Suomessa potilaille ei ole säädetty laissa varsinaisia velvollisuuksia.
– Tulisiko myös Suomessa säätää potilaiden/asiakkaiden velvollisuuksista, ja jos, niin millaisista? STM kysyy.
STM:n mukaan sote-palveluiden kustannusvaikuttavuuden lisäämisessä olennaista on perusterveydenhuollon vahvistaminen ja hoidon jatkuvuuden turvaaminen.
Perustuslaki ei este
Ministeriöt esittelevät keinoja palvelulupauksen uudistamiselle, koska velkajarru ja EU:n finanssipoliittiset säännöt rajaavat julkisen talouden alijäämiä ja velkaantumista yli hallituskausien.
– Koska hyvinvointialueiden rahoitus muodostaa noin kolmanneksen valtion budjettitalouden menoista, palvelujärjestelmän rakenteet, palveluverkko ja -valikoima nousevat väistämättä tarkasteluun, ministeriöt katsovat.
Ministeriöiden mukaan perustuslain 19. pykälä ei suojaa nykyisiä palvelurakenteita tai palveluvalikoimaa sellaisenaan. Kyseinen pykälä suojaa oikeutta välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon sekä riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja väestön terveyden edistämiseen.
LUE MYÖS
Sisäministeriö: Nämä ovat pelastustoimen palvelulupauksen muutosmahdollisuudet
– Pelastustoimen kansallisen minimipalvelutason määrittely, palveluvalikoiman tarkastelu
– Kansallisten suorituskykyjen turvaaminen ja keskitettyjen hankintojen toteuttaminen
– Väestön oman toimijuuden vahvistaminen
– Paikallisten ja alueellisten kumppanuuksien hyödyntäminen
– Sisäisen turvallisuuden viranomaisyhteistyön tiivistäminen
– Teknologian ja digitalisaation käyttöönotto ja hyödyntäminen