Se oli vain ajan kysymys. Norjalainen Orkla on investoinut reippaasti rahaa Baltian eli Viron ja Latvian makeistehtaisiinsa, joten on luontevaa, että se vie tuotantoaan sinne, missä tuottaminen on halvempaa ja missä sille on kapasiteettia.
Kyse on Pandasta, jonka suklaatuotannon Orkla ilmoitti siirtävänsä Vaajakoskelta Viroon Kalevin tehtaalle. Samalla Orkla ilmoitti aloittavansa Vaajakoskella irtisanomisiin ilmeisesti johtavat yt-neuvottelut, jotka koskevat 147 työntekijää.
Virossa Orkla omistaa perinteisen Kalevin makeisbrändin ja -tehtaan ja Latviassa yhtä perinteisen Laiman makeisbrändin ja -tehtaan.
Latvian Adaziin Orkla avasi modernin tehtaan vuonna 2021. Tehtaassa on valmistettu jo pitkään myös ”suomalaisia” Taffel-perunalastuja.
Elintarvikebisnes on yhä enemmän logistiikkabisnestä. Tuotteita on edullisempaa valmistaa saman konsernin useissa eri tehtaissa useissa eri maissa kuin keskittää valmistusta sinne, missä lopputuotteelle on suurimmat markkinat. Sama pätee raaka-aineisiin, joita rekka-autot ja laivat suhaavat käytännössä ympäri maailman.
Virossa Kalev etsii parhaillaan tuotanto-operaattoria Lehmjan tehtaalleen ja tarjoaa tälle lähtöpalkaksi 1061 euroa kuukaudessa. Kyseessä on bruttopalkka, josta vähennetään verot. Vaikka palkat ovat nousseet Baltiassa viime vuosina huomattavastikin, tuotantotyön palkat ovat siellä yhä usein niin matalia, että suomalainen työnantaja voi vastaavasta vain uneksia.
Latviassa palkat ovat vieläkin pienempiä kuin Virossa.
Kaupan päälle työnantaja saa Baltiassa kuuliaista työvoimaa, joka ei edes tiedä, mikä on työtaistelu. Ammattitaidossa Suomen ja Baltian välillä tuskin enää on eroa.
Haussa ilmaista rahaa
Teollisuus ei etsi vain edullista työvoimaa, vaan se etsii myös ilmaista rahaa ja pyrkii työntämään käden yhteiskunnan, eli viime kädessä kaikkien kuluttajien, taskuihin mahdollisimman monesta eri suunnasta.
Odotettavissa on, että Orklakin saa kuitattua Virosta investointi- tai muuttotukea, tai mitä tahansa muuta tukea, kun se alkaa keskittää sinne tuotantoaan Vaajakoskelta. Viron yksi kukoistavimpia elinkeinoja ovat konsulttitoimistot, jotka työkseen etsivät yrityksille erilaisia tukimuotoja. Viime kädessä tukirahat lirisevät pääsääntöisesti EU-kassasta.
Suomalaiset yritykset eivät ole pekkaa pahempia. Kotoinen makeisvalmistaja Fazer suostui rakentamaan uuden tehtaansa Suomeen vasta, kun maan hallitus peruutti makeisten arvonlisäveron korotuksen ja Business Finland lupasi 20 miljoonaa euroa investointitukea.
Siinä missä Fazer on suomalaisen elintarviketeollisuuden lippulaiva ja kansallisen ylpeyden aihe, samassa asemassa ovat Viron Kalev ja Latvian Laima. Jos vertailukohdaksi otetaan juurikin Panda, niin baltit onnistuvat pitämään omista kauppamerkeistään parempaa huolta.
Orklan ilmoitus viedä Pandan tuotantoa Viroon on kirvoittanut Suomessa protestimielialaa vain vähän ja odotettavissa onkin, että Juhlapöydän konvehdit käyvät Suomessa tänäkin jouluna kaupaksi yhtä hyvin kuin ennenkin.
Baltiassa Orkla joutuu panostamaan perinteisiin paikallisiin makeisbrändeihin huomattavasti enemmän, sillä muuten kansa älähtää ja niiden suosio romahtaa. Baltit ovat ylpeitä suklaabrändeistään ja siitä kertovat niiden myyntiluvutkin: Kalevilla ja Laimalla on molemmalla hallussaan 30−40 prosenttia maansa suklaamyynnistä.
Tässä suhteessa suomalainen tyytyy vähempään, tai on muuten vaan laiska ja saamaton.
”Suomalainen” suklaa maistuu, vaikka joutsenlippu vaihtuu Viron tricoloriin.
Mitä käy tehtaanmyymälälle?
Kalevin ja Laiman juuret ulottuvat pisimmillään 200 vuoden päähän, ja Orkla todellakin pitää niistä huolta.
Silta Kalev ja Laimakaan eivät ole voineet välttyä, että Orkla on pannut ne valmistamaan ristiin toistensa tuotteita aina, kun tarve vaatii.
Virossa Kalevilla on kokonainen maanlaajuinen makeismyymäläketju ja lisäksi Tallinnassa on suklaa- ja marsipaanityöpaja, jonka toimintaan pääsee suomalainenkin tutustumaan. Orkla niin ikään omistaa Viron vanhimman yhtäjaksoisesti toimineen kahvilan, Maiasmokkin, jonka sijaintipaikalla Kalevin tarinan voi katsoa alkaneen.
Laimalla puolestaan on Riiassa useita omia makeismyymälöitä sekä hieno suklaamuseo, joka kertoo Laiman tarinan.
Pandalla on Vaajakoskella pieni ja ahdas tehtaanmyymälä, joka kuvaavalla tavalla näyttää väliaikaiselta. Jos pitäisi veikata, niin Pandan myymälän tarina saattaa jatkua niin, että ennen pitkää se siirretään sinne, minne viedään tuotantoakin?
