Iran ja Yhdysvallat ilmoittivat maanantaina päässeensä sopuun aiesopimuksesta, joka lopettaa Hormuzinsalmen sulun ja avaa yksityiskohtaisemmat neuvottelut Iranin ydinohjelmasta.
Aiesopimus on määrä allekirjoittaa perjantaina Genevessä. Vaikka sopimuksen tarkka sisältö ei ole tiedossa, kestävän rauhan saavuttaminen on hataralla pohjalla. Israel ei halua lopettaa hyökkäystään Libanoniin tai vetäytyä miehittämiltään alueilta. Iranin mukaan tulitauko Libanoniin on osa aiesopimusta.
Yhdysvaltain ja Israelin aloittama sota on pistänyt globaalin talouden sekaisin ja muokannut Lähi-itää, vaikkakin eri tavalla, kuin oli suunniteltu. Vaikka Iran ja Yhdysvallat ovat kumpikin julistautuneet sodan voittajaksi, sota tullaan muistamaan ennen kaikkea Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin virhearviona ja muistutuksena Yhdysvaltain sotilaallisen mahdin rajoitteista.
Sodan alussa Yhdysvallat ja Israel kertoivat tavoitteekseen Iranin täydellisen antautumisen ja sen hallinnon vaihtamisen. Vaikka Iranin ylin johtaja Ali Khamenei tapettiin sodan ensimmäisenä päivänä, hallinto onnistui pysymään kasassa.
Huolimatta Yhdysvaltain ja Israelin ankarista pommituksista Iran onnistui ylläpitämään kykynsä iskeä takaisin, ja Hormuzinsalmesta se löysi ydinasetta toimivamman kiristyskeinon, joka voidaan tarpeen vaatiessa ottaa uudestaan käyttöön.
Vuodenvaihteessa iranilaiset osoittivat laajasti mieltä hallinnon mielivaltaisuutta ja kurjaa taloustilannetta vastaan. Yhdysvaltain ja Israelin iskut siviilikohteisiin ja uhkaukset koko iranilaisen sivilisaation tuhosta olivat kuitenkin omiaan kasvattamaan tukea hallinnolle. Iran-tutkijat Narges Bajoghli ja Vali Nasr arvioivat, että sodan muovaama Iran on yhä autoritäärinen, mutta islamilaisen vallankumouksen ideologia on saanut siirtyä pragmaattisemman nationalismin tieltä.
Kansalaisten tyytymättömyys saattaa kuitenkin nousta uudelleen pinnalle. Siksi Iran pyrkii rauhanneuvotteluissa saamaan siltä jäädytetyt varat ja kehittämään mallin, jossa se pystyisi keräämään maksuja Hormuzinsalmen läpi kulkevasta liikenteestä.
Trump on taitava myymään tappioita voittoina, mutta Iranin sota voi osoittautua poikkeukseksi. Sota aiheutti alusta alkaen närää myös Trumpin Maga-liikkeen sisällä, ja vaikka Yhdysvallat ei ole kärsinyt sodan taloudellisista vaikutuksista samalla tavalla kuin esimerkiksi useat Aasian maat, energianhintojen nousu voi kostautua republikaaneille syksyn välivaaleissa.
Saavutettu aiesopimus jättää kysymyksen Iranin ydinohjelmasta neuvottelujen seuraavaan vaiheeseen. Mitä ikinä neuvotteluissa tapahtuukaan, on epätodennäköistä, että Trump saisi neuvoteltua merkittävästi parempia ehtoja kuin Barack Obaman hallinnon vuonna 2015 neuvottelemassa ydinsopimuksessa, josta Trump irtautui vuonna 2018.
Luottamus Yhdysvaltoihin on heikentynyt Trumpin kaudella, eikä laiton yllätyshyökkäys Iraniin kesken neuvottelujen ole asiaa varsinaisesti parantanut. Yhdysvaltoihin turvallisuuskysymyksissä tukeutuneet Persianlahden öljymonarkiat ovat kärsineet eniten Iranin kostoiskuista ja joutuvat nyt pohtimaan suhdettaan Yhdysvaltoihin uudesta näkökulmasta.
Kiina ja Venäjä ovat puolestaan seuranneet Yhdysvaltain epäonnistunutta sotaa tyytyväisinä. Kiina on selvinnyt toistaiseksi hyvin sodan taloudellisista vaikutuksista, ja Venäjälle öljynhinnan nousu on tuonut lisätuloja. Samalla kumpikin on voinut moralisoida Yhdysvaltain toimia ja esiintyä luotettavampana suurvaltana.
Suurin kysymysmerkki ja mahdollinen este neuvottelujen etenemiselle on Israel. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu houkutteli Trumpin hyökkäykseen ylioptimistisilla lupauksilla, mutta nyt Israel on jäänyt yksin Trumpin pyristellessä eroon sodasta.
Israel on jäänyt neuvottelujen ulkopuolelle, eikä aiesopimus vastaa Israelin päätavoitetta saada loppu Iranin ydin- ja ballististen ohjusten ohjelmille. Israelissa Trumpin sopimusta on kuvattu hirvittäväksi epäonnistumiseksi Netanjahulle, jolla h�äämöttävät edessä parlamenttivaalit ja mahdollinen korruptio-oikeudenkäynti.
Iranin mukaan Israelin hyökkäyksen jatkuminen Libanonissa rikkoisi tehtyä aiesopimusta. Israel on kevään aikana tuhonnut kokonaisia kyliä Etelä-Libanonissa, syventänyt maan sisäistä pakolaiskriisiä ja tehnyt iskuja Beirutiin.
Maanantain tiedotustilaisuudessa Netanjahu kuitenkin vannoi, että Israel aikoo jatkaa valloittamiensa alueiden miehittämistä Etelä-Libanonissa ja Syyriassa. Tulitauot eivät myöskään ole estäneet Israelia esimerkiksi Gazassa, missä se on tappanut lähes 1000 ihmistä sen jälkeen, kun tulitauko astui voimaan lokakuussa.
Jää nähtäväksi, kuka, jos kukaan, suostuu taipumaan Libanonin suhteen. On tietysti tärkeä askel, jos aiesopimus saa aikaan tulitauon kaikilla rintamilla, mutta ennen kuin näemme tuloksia Yhdysvaltain ja Iranin jatkoneuvotteluista, vaara konfliktin uudelleensyttymisestä kummittelee taustalla.
