Miksi ihmeessä pitäisi tässä taloustilanteessa satsata 35 miljoonaa euroa valtion varoja jättimäiseen areenahankkeeseen, joka ei näytä pääsevän millään eteenpäin ja rypee vaikeuksissa? Näin on moni suomalainen veronmaksaja todennäköisesti ihmetellyt viime päivinä, kun Helsingin Töölöön suunnitellulle Garden Helsingille luvattua hallituksen tukea on pyöritelty julkisuudessa.
Jääkiekkojoukkue Helsingin IFK:n kotiareenaksi ja isojen konserttien sekä muiden tapahtumien esiintymispaikaksi ideoitua Garden Helsinkiä on esitelty julkisuudessa jo vuodesta 2012 lähtien, ja suunnitelmia laadittu peräti vuodesta 2008 lähtien. Matkan varrella massiivisia piirroksia on karsittu rajusti ja myös paikka on vaihtunut Helsingin vanhan jäähallin parkkipaikalle. Harva edes muistaa, että aivan alun perin monitoimiareenaa oltiin tekemässä maan alle Olympiastadionin etupuolella olevan Mäntymäen kentän kohdalle Töölönlahden rantaan. Maan päälle ideoitiin muun muassa asuntoja sekä hotelli- ja toimistorakennusten yhdistelmää.
Garden Helsingin suunnitelmissa on rakentamispaikan lisäksi muuttunut moneen kertaan hankkeen talousarvio ja areenan yleisömäärä. Vuonna 2020 paikan vaihduttua Nordenskiöldinkadun varteen puhuttiin reilun 600 miljoonan euron hankkeesta ja 11 000–16 000 katsojasta. Lisäksi suunnitelmiin kuului 12 000 neli�ötä toimistotiloja ja saman verran asuinneliöitä.
Nyt jättisuunnitelmista on karsittu pois toimistot, asunnot ja iso hotellikin. Jäljellä on tapahtuma-areena ja vanhan jäähallin peruskorjaus. Yleisömäärän kerrotaan olevan urheilutapahtumissa jopa 18 000 katsojan tuntumassa ja isoissa konserteissa peräti reilut 22 000. Hintalappu kokonaisuudelle oli vielä keväällä 2025 noin 800 miljoonaa euroa. Nyt kustannusarvion on kerrottu puolittuneen noin 400 miljoonaan euroon.
Garden Helsinki on kärsinyt matkan varrella isoista talousvaikeuksista ja Helsingin Sanomat kertoi maanantaina, että hankkeen taustayhtiö Projekti GH Oy on taloudellisissa vaikeuksissa. Lehden mukaan viimeisimmän tilinpäätöksen ja muiden kaupparekisteriin toimitettujen asiakirjojen perusteella yhtiö ei selviydy miljoonaveloistaan.
Viime joulukuussa taustayhtiön hallituksen kokouksessa todettiin, ettei yhtiö kykene jatkamaan toimintaansa, elleivät rahoittajat anna lainojen korkoja ja osaa lainoista anteeksi. Hankkeessa rahoittajana vuosia ollut varainhoitoyhtiö Taalerin kiinteistökehitysrahasto oli pöytäkirjan mukaan kuitenkin valmis järjestelyyn.
– Tämä on valtakunnan ykköshanke, Garden Helsinki -hanketta vetävä Helsingin entinen pormestari Jan Vapaavuori ilmoitti maanantai-iltana MTV:n haastattelussa.
Vapaavuoren ilmoitusta voi pitää varsin erikoisena, sillä Vantaan Kivistöön alkaa näillä näkymin hyvin pian nousta monitoimiareena, joka on valmistuessaan Pohjoismaiden kolmanneksi suurin. Lisäksi Helsingin Suvilahteen on suunniteltu myös isoa tapahtuma-areenaa.
Vantaan areenan kerrotaan vetävän yleisöä isoissa konserteissa noin 20 500 henkeä. Kivistöön suunnitellun Arena 3.3 -hankkeen vetäjät Pepe Perkiö ja Jouko Harjunpää esittelivät kesäkuun alkupuolella pidetyssä isossa mediatilaisuudessa, miten rakennustyöt käynnistyvät tontilla alkusyksystä. Rakennuspaikalta oli jo puut raivattu pois. Rakentajien tavoite on, että loppuvuodesta 2028 areenassa pidetään jo ensimmäiset tapahtumat ja tammikuussa 2029 järjestetään ison luokan konsertti. Paikalle tavoitellaan Lady Gagaa tai muuta isoa maailmantähteä.
Kivistön jättiareenassa on ollut jo pidempään vahvasti mukana Vantaan kaupunki. Kaupunginjohtaja Pekka Timonen kertoi medialle kesäkuussa, että Arena 3.3:n ansiosta Vantaasta tulee Suomen johtava tapahtumakaupunki. Timosen perusteluna kovalle väitteelle oli aivan erityisesti uuden areenan paikka.
– Sijaintihan on Suomessa ainutlaatuinen. Sehän on logistisesti hienossa paikassa Kolmostien ja Kehä III:n vieressä. Kehäradan juna-asema on tuossa melkein tulevan areenan alakerrassa, bussiterminaali on rakennettu alueelle ja tietenkin se, että lentokenttä on tuossa kivenheiton päässä, Timonen listasi Iltalehdelle.
Timonen painotti myös, että valtaosa isoihin konsertteihin saapuvasta yleisöstä tulee muualta Suomesta ja huomattava määrä myös ulkomailta. He pääsevät lentokentältä paikalle muutamassa minuutissa.
Vantaan areenalle ei valtiontukea ole myönnetty. Ennen kesäkuun mediatilaisuutta ison hankkeen yksityistä rahoitusta oli myös ehditty epäillä moneen kertaan julkisuudessa. Arena 3.3 -hanke esitteli kuitenkin Kivistössä paikan päällä olleen kansainvälisen sijoitusyhtiön edustajan ja kertoi tämän EPower Capitalin lähteneen mukaan rahoittajaksi. Areenan rahoituksen kerrottiin olevan kunnossa.
Arena 3.3 -hankkeen vetäjät nostivat valtiontuen puuttumisen esille myös tiedotustilaisuudessa.
– Emme halua ottaa toisilta mitään pois, mutta haluamme tasapuolista kohtelua, Perkiö sanoi medialle.
Tuen myöntämisestä kovaa kritiikkiä saanut pääministeri Petteri Orpo (kok) totesi MTV:n haastattelussa maanantaina, että ”Heillä on täysi oikeus hakea tukea.” Orpon sanat oli suunnattu juuri Vantaan areenan vetäjille. Orpo ei kuitenkaan vielä ole avannut miksi kilpaileva hanke sai valtiontukea ilman hakemista.
Kesäkuun tilaisuudessa Arena 3.3 esitteli myös ison liudan muita yhteistyökumppaneita, joiden kanssa on sopimukset jo tehty. Tapahtumien lippuja tulee myymään kansainvälinen lipunmyyntiyhtiö Ticketmaster, jonka omistaa maailman suurin konserttijärjestäjä Live Nation. Areenan kylkeen rakennetaan puolestaan Marriott-ketjun hotelli ja areenan ravintoloita tulee pyörittämään NoHo Partners, sekä valtavaa parkkihallia Aimo Park. Rakennustöistä päävastuussa on puolestaan rakennusurakoitsija Fira ja rakennusvaiheen aikana areenan tekniikkaa aiotaan kehittää yhdessä Eppu Normaali -yhtyeen Akun Tehdas -yhtiön kanssa.
Vantaan areenahanke vaikuttaakin tällä hetkellä ulkopuolisen silmin siltä, että kaikki on kunnossa ja kokonaisuus alkaa nousta Kolmostien varteen hyvin pian. Hintalappu tälle on reilut 200 miljoonaa euroa, joka on siis tasan puolet Garden Helsingin nykyisestä budjetista.
Garden on puolestaan kertonut tavoitteena olevan aloittaa rakentaminen vuoden 2027 lopulla ja saada areena valmiiksi loppuvuodesta 2030. Vaikka Gardenin suunnitelmat toteutuisivat yhtiön esittelemien aikataulujen mukaan, on hanke silti ainakin kaksi vuotta kilpailijaansa perässä. Se on pitkä aika tapahtuma-alalla.
Suomen viimeisin iso sisähalli löytyy Tampereelta, johon valmistui vuonna 2021 Nokia-areena -niminen tapahtumakeskus. Se toimii sekä Tapparan että Ilveksen jääkiekkojoukkueiden kotihallina. Katsojia halliin mahtuu enimmillään 15 000.
Jääkiekko-otteluissa 12 700 katsojaa vetävä areena ei ole ollut mikään rahasampo kummallekaan joukkueelle. Ongelmaksi ovat muodostuneet muun muassa kalliit järjestelykustannukset sekä se, ettei kumpikaan seuroista omista hallin ravintoloita.
Voikin hyvällä syyllä kysyä, miten erityisesti yhden jääkiekkojoukkueen nimikkohalliksi suunniteltu Helsinki Garden saataisiin puolestaan kannattavaksi. Kivistön areenan rakentajat taas eivät nimenomaan halua leimata paikkaa yhden urheilujoukkueen mukaan, vaan pitävät ovet auki kaikille tapahtumille. Heidän mukaansa areenalla voidaan järjestää esimerkiksi uinnin MM-kisat. Suurin painotus on kuitenkin kulttuuripuolella, konserteissa ja muissa tapahtumissa.
Selvää on, että pääkaupunkiseutu tarvitsee uuden ison areenan, jotta nykyään etupäässä Suomea vältteleviä maailmantähtiä saadaan tänne pitämään konsertteja. Tampereen Nokia-areena tai Helsingin Pasilassa sijaitseva suurimmillaan 15 500 katsojaa vetävä Veikkaus-areena eivät tähän riitä. Hyvin selvältä näyttää myös, että tuo areena tulee pian sijaitsemaan Vantaalla, ei Helsingin Töölössä.
Garden-hankkeen tilanteessa nähtiin yllätyskäänne tiistaina, kun rakennusyhtiö SRV:n suuromistaja vuorineuvos Ilpo Kokkila myönsi Iltalehden haastattelussa pitävänsä sitä liian kalliina ja hankalasti toteutettavana.
– Mieluummin olen jarruttanut kuin edistänyt sitä, kun olen sitä mieltä, että tämä Suvilahti on ylivoimaisesti parempi hanke. Olen koko ajan ollut sitä mieltä, että se Garden-hanke on vähän väärässä paikassa, enkä usko, että se toteutuu, Kokkila sanoi.
Garden Helsingin taustayhtiö Projekti GH kertoi vielä tammikuussa 2025 valinneensa nimenomaan Kokkilan SRV:n kumppanikseen kehittämään kyseistä hanketta. Nyt SRV:n pääomistaja veti ainakin henkisen tuen hankkeelle pois.
Garden Helsingin valtiontuki luvattiin hankkeelle jo Orpon hallituksen kevään 2025 puoliväliriihessä. Aikaa on mennyt välissä reilusti. Tässä kohtaa oikea johtopäätös olisi nyt olla Kokkilan kanssa samaa mieltä ja suoraselkäisesti perua epäonnistunut päätös. Veronmaksajien rahoja ei tarvitse laittaa kalliiseen ja epävarmaan hankkeeseen, kun taloustilanne on mitä on.
Samalla voi pohtia, kannattaako ahtaalle Helsingin niemelle aivan kantakaupunkiin tunkea uutta jättiareenaa. Iso konsertti siellä tietää epäilemättä valtavia ruuhkia, joista kärsivät niin tapahtumaan jonottavat ihmiset kuin kaupungin asukkaat ja muut siellä liikkuvat.
