Euroopan yleisurheiluliitto ja Euroopan yleisradioliitto (Ebu) ovat julkaisseet uudet kuvaussuositukset, joiden tavoitteena on kitkeä naisurheilijoiden seksualisointi televisiolähetyksissä.
Suositukset perustuvat urheilijoilta saatuun palautteeseen. Moni urheilija on kertonut kokeneensa epämukavaksi tietyt kuvakulmat, jotka vievät huomion pois itse urheilusuorituksesta.
Organisaatiot kokosivat aiheesta 23-sivuisen Raising the Bar -ohjeistuksen, jossa määritellään, millaisia kamerakulmia ja hidastuksia televisiolähetyksissä tulisi välttää.
Televisioyhtiöitä kehotetaan välttämään pitkitettyjä lähikuvia tietyistä kehonosista, alaviistosta tai takaa kuvattuja otoksia ja hidastuksia, jotka eivät tuo lisäarvoa urheilusuorituksen ymmärtämiseen.
Tavoitteena on pitää huomio urheilussa ja samalla vähentää riskiä, että kuvamateriaalia irrotetaan asiayhteydestään ja levitetään luvatta verkossa.
Sen sijaan ohjeistuksessa kannustetaan käyttämään laajempia kuvakulmia, jotka näyttävät urheilijan koko liikkeen ja suorituksen.
Suositaan laajoja kuvia
Suositukset koskevat useita yleisurheilulajeja, kuten korkeus- ja seiväshyppyä, pituus- ja kolmiloikkaa sekä juoksulajeja.
– Kuvaussuositusten laatiminen on ratkaiseva askel kohti naisten haitallisen esittämisen poistamista lajeissamme samalla kun säilytetään tarinankerronnan ja teknisen osaamisen korkein taso, Euroopan yleisurheiluliiton puheenjohtaja Dobromir Karamarinov sanoi tiedotteessa.
Ohjeistuksessa havainnollistetaan hyväksyttäviä ja vältettäviä kuvakulmia esimerkkikuvien avulla.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Esimerkiksi korkeushypyssä suositellaan laajoja kuvia, jotka näyttävät koko suorituksen vauhdinotosta riman ylitykseen. Sen sijaan tiukat hidastukset tai alhaalta kuvatut uusinnat on merkitty vältettäviksi, koska ne voivat luoda kiusallisia kuvia ilman urheilullista lisäarvoa.
Pituus- ja kolmiloikassa puolestaan suositellaan kuvia, joissa näkyvät vauhti, ponnistus ja alastulo, mutta vältetään pitkiä takaa tai alhaalta kuvattuja otoksia.
Mäkelä kritisoi vuonna 2022
Aihe nousi Suomessa esiin vuonna 2022, kun entinen kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä kritisoi voimakkaasti loikkapaikoille sijoitettuja kameroita.
Mäkelän mukaan kamerat kohdistuivat tarkoituksella urheilijoiden jalkoväliin, eikä hän ymmärtänyt, miksi tällaisia kuvia julkaistiin mediassa.
– Miltä susta tuntuisi jos sun työpaikalla joku ottaisi kuvia sun jalkovälistä ja julkaisisi ne lehdessä? Tai että organisaation mielestä on hyväksyttävää että (esim. portaissa) kamerat olisivat asetettuina lattianrajaan kaukolaukaisin valmiina ohikulkijoita varten.
– Miten on mahdollista että kisajärjestäjä antaa asettaa kamerat kuvaamaan kolmiloikan väliloikkaa missä joka urheilija on väkisinkin haarat auki ja linssi tarkentuu vain ja ainoastaan yhteen paikkaa? Ja, valtamedia vielä julkaisee näitä kuvia, Mäkelä kirjoitti muun muassa.
