Pernajan Rönnäsissä sijaitsevalle huvilalle kääntyvää hiekkatietä ei aluksi edes huomaa kasvillisuuden joukosta. Tarkemmin katsoen mäen päälle johtava autotie on hyväpohjainen, mutta luonto yrittää tehokkaasti peittää sen näkyvistä. Tien päästä löytyy kuitenkin huomattavan iso huvila ja monta piharakennusta. Iso piha on katettu lähes kauttaaltaan kivetyksellä, mutta puuntaimet ja heinät puskevat monista kohdista sen koloista esiin. Yhden talon seinustalla sähkötaulun ovi retkottaa auki, ja yksi pihatien valotolppa on kaatunut.
– Ei ole ainakaan pariin vuoteen täällä näkynyt ketään. Silloin menin veneellä ohi ja näin alueella niin paljon savua, että tein palohälytyksen. Ilmeisesti siellä kuitenkin vain poltettiin risuja, yksi paikallinen asukas kertoo kiinteistöstä.
Korkean mäen laidalle meren rantaan rakennetulta näyttävältä talolta laskeutuu jyrkästi alas Pernajanlahden rantaan tie, jonka perustamiseen on käytetty valtava määrä isoja kiviä ja kivimursketta.
– Se on kaikki peräisin talon alta louhitusta maasta. Sinne tehtiin niin iso kellari, että kaivinkoneella mahtui kuulemma pyörimään siinä ympäri, asukas sanoo.
Tie johtaa rannassa olevalle huomattavan kookkaalle laiturille, joka ei selvästikään ole ollut hetkeen käytössä. Laiturin kaksi isoa osaa yhdistävä kulkusilta lojuu merenpuoleisen osan päällä. Vähän matkan päässä menee vesiväylä, joka yhdistyy kauempana kulkevaan syvempään väylään. Tätä pitkin pystyvät laivat kulkemaan esimerkiksi läheiseen Isnäsin satamaan. Jos ei yhtä saarta ja isoa niemenkärkeä olisi välissä, rannalta näkisi suoraan Loviisan ydinvoimalaan. Matkaa on linnuntietä reilut 10 kilometriä.
– Ranta ruopattiin rakentamisaikaan, ja siihen pääsee nyt isolla aluksella, yksi paikallinen kertoo.
Puolustusvoimien laituri
– Pernajanlahden pohjukassa oleva Koskenkylän silta on viimeinen este ennen suoraa moottoritietä Helsinkiin. Jos joku on strategisesti tärkeä paikka, niin tämä, toinen paikallinen asukas sanoo ja viittaa Porvoon moottoritien siltoihin.
Sillat sijaitsevat Helsingin suunnasta tullessa juuri ennen valtateiden risteyskohtaa, jonka jälkeen Kuutostie kääntyy kohti Kouvolaa ja Seiskatie jatkaa Kotkaan.
Hän on maanpuolustusaktiivi, kuten muutkin Iltalehden tapaamat asukkaat. Asukas kertoo palvelleensa aikanaan Merivoimien erikoisjoukoissa ja sen jälkeen toimineensa vuosikausia liikekannallepanoupseerina. Hän sanoo Helsingin puolustamisen ja maihinnousun kannalta Pernajanlahden alueen ja sen väylän olevan keskeisiä. Toisessa suunnassa kriittinen paikka on hänen mukaansa Espoon suunta.
Paikalliset kertovat, että saman pitkän niemen kärjestä löytyvän venesataman iso laituri on Puolustusvoimien käytössä.
– Sieltä käsin huolletaan kaikki saariston operaatiot. Laivaväylää pitkin kulki puolestaan ennen paljon venäläisiä laivoja sahalle.
Nopeat kaupat
Kookkaan huvilan ja sen ympärillä olevan tontin omistaa venäläismiljardööri Ilja Shebalenkov. Hänellä on hallussaan myös tyhjä naapuritontti ja kiinteistöihin kuuluva iso merialue sekä huvilan edustalla oleva saari. Shebalenkovilla on myös kaksi muuta vierekkäistä kiinteistöä samalla niemellä Pernajanlahden rannalla. Niistä toiselle on myös pystytetty kookas huvila, useita piharakennuksia ja rantaan järeä laituri. Paikallisten tietojen mukaan Shebalenkov olisi myös hankkinut aikanaan nimiinsä kaksi saarikiinteistöä Pernajanlahdelta.
Pietarilainen Šebalenkov toimii pääjohtajana isossa yrityksessään, joka tarjoaa erilaisia palveluja muun muassa venäläisille energia-alan yrityksille. Lisäksi hän omistaa tukkukauppaan liittyvän venäläisyrityksen ja on mukana useissa muissakin yrityksissä. Hänen varallisuutensa oli viime vuonna Pietarin ja Moskovan alueiden liike-elämän vaikuttajia listaavan sivuston mukaan 3,71 miljardia ruplaa, eli lähes 32 miljoonaa euroa.
Shebalenkov hankki isoimmat kiinteistöt omistukseensa Loviisan kaupungilta keväällä 2014. Tällöin paikkakunnalla paljon huomiota saaneissa kaupoissa kaupunki päätti myydä pikavauhtia merenrantakiinteistöt, 7,3 hehtaarin merialueen ja 1 400 neliömetrin kokoisen saaren yhteensä 270 000 eurolla. Monien paikallisten mielestä hinta oli aivan liian alhainen.
Loviisan kaupungin julkisten pöytäkirjojen mukaan kiinteistökauppoja valmisteli Shebalenkovin puolesta pääkaupunkiseudulla ja Lappeenrannassa toimivan Biport-kiinteistönvälitysliikkeen omistaja Alexander Vellikok. Hän on hoitanut aikanaan myös muun muassa oligarkki Igor Kesajevin kaupat Puumalassa sijaitsevasta Kotasaaresta, joka on sittemmin joutunut Suomen viranomaisten erilaisten toimien kohteeksi.
Loviisan Rönnäsin kaupat ihmetyttivät tuolloin monia paikallisia ja ihmetyttävät edelleen ainakin Iltalehden tapaamia aktiiveja.
– Se ranta oli ulkoilu- ja retkeilyaluetta, jonka eräs säätiö oli lahjoittanut Pernajan kunnalle asukkaiden yhteiseen käyttöön. Sitten tuli kuntaliitos ja rahapulassa ollut Loviisan kaupunki teki pikavauhdilla kauppoja. Pernaja oli ennen kuntaliitosta hyvissä varoissa, mutta Loviisa taas ei, yksi heistä kertoo.
Kiireinen käynti
Paikalliset asukkaat kertovat myös, miten ison huvilan rakennustöissä oli ensin mukana suomalaisiakin, mutta loppuvaiheessa vain venäläisiä. Kun suomalaisia meni käymään kiinteistöjen vieressä sijaitsevalla kylän ainoalla uimarannalla, venäläiset saattoivat h�äätää heidät tylysti pois.
– Myös kun rakennustöitä meni katsomaan ja ihan ystävällisesti moikkaamaan, niin he ajoivat heti pois, yksi kertoo.
Ison huvilan valmistuttua sinne johtavalla tiellä nähtiin liikettä aina silloin tällöin. Paikalliset kertovat myös, miten eräs yritys pyysi lumitöitä tehneitä auraajia aina talvella avaamaan huvilalle tien valmiiksi ennen omistajan tuloa. Viimeinen aurauspyyntö tehtiin kuitenkin heidän mukaansa hyvin kiireessä ja hätäisesti, sillä venäläispohatta oli jo paikalla. Päivä oli poikkeuksellinen, sillä samana aamuna 25. helmikuuta 2022 Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan.
– Lunta oli metrikaupalla, ja iso Volvo oli ajettu jo penkkaan kiinni. Heillä oli kova kiire päästä sinne. Sitten tarjottiin jopa tuhat euroa, että tie olisi heti aurattu, mutta se ei ollut mahdollista, ja siinähän olisi kestänytkin todella kauan, yksi kertoo.
Paikallisen asukkaan mukaan huvilalle olivat pyrkimässä omistajan itsensä lisäksi nainen ja mies, joka näytti aivan venäläiseltä erikoisjoukkojen upseerilta.
– Tunnistan heidät oman erikoisjoukkotaustani vuoksi, hän sanoo.
Tutkimuksia pellolla
Jostain syystä huvilalle talvisena päivänä pyrkinyt seurue halusi myös auraajan puhelimen käyttöönsä, mutta tämä ei kuitenkaan antanut sitä. Lopulta, kun aurausta ei järjestynyt, venäläisseurue lähti kahlaamaan huvilalle paksussa hangessa. Paikallisten mukaan he poistuivat paikalta vielä samana päivänä.
– Selvästi heidän oli päästävä sinne juuri tuolloin, yksi sanoo.
Yhdellä aktiiveista oli myös erikoinen kohtaaminen venäläisryhmän kanssa hänen omilla maillaan kaksi vuotta sitten.
– Pellolleni ilmestyi joukko venäläisiä metallinpaljastimien kanssa. Yksi heistä päivysti metsässä polviasennossa ikään kuin vahdissa. Jouduin lopulta ajamaan heidät pois, kun ei selvinnyt, mitä he olivat tekemässä, hän kertoo.
– Siinä kohdassa kulkevat sekä niemen pääsähkö- että vesilinja maan alla. He eivät puhuneet englantia, mutta yksi sentään auttavasti suomea. Outo tapaus.
Shebalenkon toisilla samalta niemeltä löytyvillä vierekkäisillä kiinteistöillä on myös hyvin hiljaista. Toiselle tonteista on rakennettu rantaan laskevan mäen päälle huvila, joka ei ole läheskään yhtä iso kuin ensimmäinen, mutta silti reilun kokoinen. Kaikesta näkee, että paikka on ollut jo pitkään vailla huolenpitoa. Pihatie kasvaa erittäin korkeaa heinää, eikä ihmisen liikkumisesta lähiaikoina näy merkkiäkään.
Ainoa elonmerkki on rannassa jykevän laiturin päällä päivystävät linnut. Laituri ja sinne johtavat portaat ovat puunroskien ja oksien peitossa. Ylempänä olevan saunaa muistuttavan rakennuksen portaiden läpi puskevat puuntaimet. Karttaa katsomalla selviää, että tältäkin laiturilta pääsee veneellä hyvin nopeasti viralliselle väylälle.
Putki ihmetytti
Loviisan alueelta löytyy myös muita paikallisia ihmetyttäneitä venäläiskiinteistöjä. Eräs nimettömänä pysyttelevä loviisalainen kertoo olleensa rakentamassa kolmelle eri venäläiselle omakotitaloja Loviisan alueella. Hän oli tätä ennen työskennellyt vuosia eri rakennushankkeissa Venäjällä.
Rakennusalan ammattilaisen mukaan yksi taloista tuli entiselle venäläiseverstille, joka oli jäänyt eläkkeelle. Toinen talo tehtiin puolestaan myös Venäjän asevoimissa työskennelleen miehen perheelle. Hän oli muun muassa ollut rakentamassa ydinsukellusveneiden varastoluolia Murmanskissa. Talo rakennettiin Lappomjärven lähelle, josta Loviisan ydinvoimala ottaa lauhdevetensä.
Rakentajaa jäi erityisesti ihmetyttämään, miksi tontille olisi haluttu rakentaa vesiputki, joka olisi johtanut Lappomjärveen asti. Putken toinen pää olisi ollut pihavarastossa.
– Ei sitä suostuttu tekemään. Se ihmetytti myös, miksi pihavarastossa pidettiin jo silloin kymmentä kappaletta 200 litran öljytynnyreitä. Eivät ne nyt ainakaan autoilua varten siellä olleet. Lappomjärvellä ei myöskään saa ajaa millään polttomoottorikäyttöisellä perämoottorilla, hän sanoo.
