Pääuutiset

Noin 1 000 suojelua saaneelta löytyi vakava rikostausta – Sisäministeri vaatii kovia toimia

Noin 1 000 suojelua saaneelta löytyi vakava rikostausta – Sisäministeri vaatii kovia toimia

Sisäministeri Mari Rantanen (ps) kaipaa jatkoa Migrin ja KRP:n toteuttamalle seulonnalle, jossa havaittiin vakava rikostausta noin tuhannella Suomesta kansainvälistä suojelua saaneella.

Maahanmuuttovirasto (Migri) ja KRP seuloivat noin 20 000 turvapaikan tai toissijaista suojelua saanutta henkilöä EU:n turvapaikkasopimuksen muutettua kansainvälisen suojelun käytäntöjä kesäkuussa. Seuraavassa vaiheessa henkilöitä kuullaan suullisesti ja tehdään päätösharkinta. Erityisen törkeitä rikoksia tehneiden suojeluasema poistetaan, ja heille tehdään karkottamispäätös, ellei palautuskielto estä sitä.

– Se on iso määrä, jos yksi kahdestakymmenestä on syyllistynyt törkeään rikokseen ja kielii minusta siitä, että seurantaa on tehtävä, jotta näiltä henkilöiltä voidaan ottaa suojeluasema pois ja sitä myöten tehdä myös karkotuspäätös, Rantanen sanoo Iltalehden haastattelussa.

Aiemmin oikeusministeri Leena Meri (ps) piti lukua Iltalehdelle antamissaan kommenteissa karmivana.

”Ulotettava kaikkiin oleskelulupiin”

Hänen mielestään seulonta pitäisi viedä uudelle tasolle niin, että viranomaisten välinen tiedonvaihto muuttuisi automaattiseksi. Rantasen mukaan poliisi ja Migri ovat myös saaneet pysyvää rahoitusta kumpikin miljoonan verran ensi vuodesta alkaen juuri tähän tehtävään.

– Pitää luoda sellainen järjestelmä, että jos ihminen on tehnyt törkeän rikoksen, niin sitä ei tarvitse erikseen ruveta projekteilla hakemaan, vaan ne tiedot yhdistyvät tavalla tai toisella automaattisesti niin, että kansainvälinen suojeluasema voidaan ottaa pois.

Automaatio olisi siis viranomaisten välisessä tiedonvaihdossa, ei suojeluaseman menettämisessä. Migrin ja KRP:n seulonta kohdistui nyt kansainvälistä suojelua saaviin, mutta Rantasen mielestä se pitäisi ulottaa kaikkiin oleskelulupiin, kuten työperäisellä oleskeluluvalla tuleviin ja perheenyhdistämisiin.

–  Tätä on syytä jatkaa niin, että haku on automaattinen ja ulottuu kaikkiin muihinkin oleskelulupiin.

– Paktissa, joka tuli voimaan, ei ole mitään takarajaa siinä, missä vaiheessa rikokseen on syyllistytty. Mutta tällaisessa oikeusvaltiossa kuin Suomi sitä ei voida varmaan määräänsä pidemmälle katsoa.

Eli Suomessa oleskelevia vakavan rikoksen tehneitä tulee jatkossakin jäämään haaviin?

– Kyllä, heitä tulee jäämään haaviin ja sitten pitää jäädä haaviin myös muita oleskeluluvallisia, jotka syyllistyvät täällä vakaviin rikoksiin.

Haku kolmansiin maihin

Seulonnassa havaituista rikoksiin syyllistyneistä kolme neljäsosaa on Irakin, Afganistanin ja Syyrian kansalaisia. Mitä tästä pitäisi ajatella?

– Se on ollut nähtävissäkin, että heitä näihin syyllistyy. Se ongelma on se, että he ovat edelleen suurimmassa joukossa Suomesta turvapaikkaa hakeviakin, eli tämä ongelma hyvin suurella todennäköisyydellä jatkuu.

– Nämä taustamaat ovat ymmärtääkseni olleet jo vuosia esimerkiksi seksuaalirikostilastojen kärkijoukoissa eli sinänsä tämä ei ole yllättävää.

Kansallisuuksista etenkin Irak ja Afganistan ovat olleet aiemmin esillä seksuaalirikosepäilyjen suhteen.

Vaativatko seulonnasta saadut tiedot uusia toimia juuri näiden maiden kansalaisten maahantulon ehtojen suhteen?

– Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa turvapaikan, turvapaikkaprosessin ja suojelun antamisen siirtämisen kolmansiin maihin, ja näitä toimia tulee edistää, Rantanen vastaa viitaten EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimukseen eli paktiin.

”Palautuskielto luo ongelman”

Kaikki maat eivät ota vastaan rikoksiin syyllistyneitä kansalaisiaan, ja myös palautuskielto voi estää maasta poistamisen. Jos kansainvälinen suojeluasema poistetaan eikä henkilöä voi poistaa maasta, hän jää Suomeen tilapäisellä yhden vuoden luvalla, joka ei sisällä oikeutta työhön, opiskeluun tai perheenyhdistämiseen.

– Tämä on iso ongelma. Palautuskielto luo tässä mielessä ongelman. Euroopan unionin uusi paluuasetus mahdollistaa palautuskeskusten perustamisen EU:n ulkopuolelle, mikä on sellainen toimenpide, jota pitäisi voida tämäntyyppisissä tilanteissa käyttää. Eli jos et lähde omaan kotimaahasi, niin menet sitten palautuskeskukseen EU:n ulkopuolelle. Tämä työkalu pitäisi ottaa tehokkaasti käyttöön Suomessakin.

Rantasen mukaan palautuskieltoa ”on pidetty pyhänä”, ja se on Suomen perustuslaissa ehdottomana, eikä hän ehdota sen suoranaista poistamista. Samalla hän kuitenkin huomauttaa, ettei Geneven pakolaissopimus edellytä ehdotonta palautuskieltoa, vaan säätää poikkeuksen juuri vakaviin rikoksiin syyllistyneille ja turvallisuusuhkaa aiheuttaville.

Geneven sopimuksen mukaan palautuskieltoon ei voi vedota ”pakolainen, johon nähden on perusteltua aihetta olettaa, että hän on vaaraksi oleskelumaansa turvallisuudelle tai joka on lainvoiman saaneella tuomiolla tuomittu erityisen törkeästä rikoksesta ja on yhteiskunnalle vaarallinen sanotussa maassa”. Tämä poikkeus pitäisi Rantasen mukaan tuoda Suomen perustuslakiin.

Rantanen viittaa myös viime vuonna käynnistyneeseen eurooppalaiseen keskusteluun, jossa useat maat ovat arvostelleet Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen maahanmuuttoa koskevia ratkaisuja. Hänen mukaansa Euroopan ihmisoikeussopimuksen tulkintaa pitäisi arvioida uudelleen erityisesti palautuskiellon näkökulmasta.

– Tulkinta on viety aika pitkälle Euroopan ihmisoikeussopimuksen tulkinnassa.

Palautukset Irakiin sujuvat

Rantanen vieraili Irakissa alkuvuodesta, ja nyt poliisi kertoo palautusyhteistyön sujuvan. Rantasen mukaan matka oli onnistunut ja paransi yhteistyötä. Toisaalta merkittäviä haasteita on palautuksissa Afganistaniin ja Syyriaan. Vastaavia ongelmia on Rantasen mukaan monella muullakin maalla.

– Virkakunta tietysti tekee kovasti töitä, jotta näiden maiden osalta myöskin palautukset lähtisivät toimimaan. Siinä tehdään myös EU-tasolla yhteistyötä.

Rantasen mukaan Suomessa on neljän vuoden aikana kiristetty maahanmuuttolainsäädäntöä niin paljon kuin vain mahdollista, mutta silti ollaan vasta alussa, koska Suomen maahanmuuttopolitiikkaa ehdittiin vielä 30 vuotta toiseen suuntaan.

– Olemme saaneet raavittua ensimmäisen kerroksen järkevämpään suuntaan. Samaa suuntaa pitäisi jatkaa. Kaikkea ei ehdi neljässä vuodessa korjata, mutta se kaikki se on tehty, mikä vain suinkin on ollut mahdollista.

Olet saattanut jäädä paitsi