Suomalainen Nora Dadi kaapattiin lapsena ulkomaille. Dadi pääsi palaamaan Suomeen vasta 16 vuotta myöhemmin, mutta hän kantaa tapahtuneen vaikutuksia edelleen mukanaan.
– Minä palasin Suomeen 16 vuoden jälkeen, mutta kotiin palaaminen ei tarkoittanut, että kaikki olisi heti hyvin. Jouduin opettelemaan uudelleen suomen kielen, rakentamaan suhdetta äitiini ja löytämään oman paikkani suomalaisen ja kuwaitilaisen kulttuurin välissä, Dadi sanoo Kaapatut lapset ry:n tiedotteessa.
– Toipuminen ja elämäni uudelleen rakentaminen veivät lähes 20 vuotta, ja kokemuksen vaikutukset kulkevat mukanani edelleen, Dadi jatkaa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Kaapatut lapset kertoo tiedotteessaan, että vuonna 2025 Suomen viranomaisten tietoon tuli 32 uutta lapsikaappaustapausta, joissa oli mukana yhteensä 41 lasta. Lapsista 23 kaapattiin Suomesta ulkomaille ja 18 ulkomailta Suomeen.
Vuonna 2024 viranomaisten tietoon tuli 38 uutta lapsikaappaustapausta. Vuoden 2023 vastaava luku on 43.
Järjestön mukaan tilastot eivät kuvaa ilmiötä kokonaisuudessaan, koska kaikki lapsikaappaustapaukset eivät tule viranomaisten tietoon.
Kansainvälinen lapsikaappaus tarkoittaa tilannetta, jossa alle 16-vuotias lapsi viedään ilman huoltajan suostumusta pois vakinaisesta asuinmaastaan tai jätetään palauttamatta sinne. Kaapatut lapset tarjoaa tukea perheille lapsikaappaustilanteissa ja kansainvälisissä huoltajuuskiistoissa.
Tiedotteessaan järjestö painottaa ennaltaehkäisyn merkitystä. Jos lapsi on jo ehditty viedä toiseen maahan, palauttamisprosessi voi kestää kuukausia tai jopa vuosia.
– Kun vanhempi kertoo konkreettisesta kaappausuhasta, huoli pitää aina ottaa vakavasti. Oikea-aikaisella neuvonnalla, viranomaisyhteistyöllä ja riittävällä tuella voidaan parhaimmillaan estää lapsen ja koko perheen vuosia kestävä kriisi, Kaapatut lapset ry:n toiminnanjohtaja Mirka Vainikka sanoo tiedotteessa.
