Hovioikeuteen valitti nykyään 28-vuotias nainen, jonka Satakunnan käräjäoikeus tuomitsi lähes tarkalleen vuosi sitten lokakuussa tietosuojarikoksesta, virkavelvollisuuden rikkomisesta ja vainoamisesta 40 päiväsakkoon.
Hovioikeus kuitenkin hylkäsi tiistaina antamallaan ratkaisulla vainoamissyytteen.
Syytteen kaatumisen myötä päiväsakkojen lukumäärä putosi 20:een. Maksettavaa sakoista jäi 600 euroa.
Uhrille maksettavat kärsimyskorvaukset putosivat niin ikään 1 300 eurosta 500 euroon.
Urkinta viimeinen pisara
Rikokset tapahtuivat Raumalla vuosina 2022 ja 2023.
Tekoaikaan vasta 24-vuotias naispoliisi ei hyväksynyt eroa miesystävästään. Hän otti raskaasti tiedon, että miehellä oli uusi naisystävä. Hän ryhtyi tehtailemaan Instagramissa valeprofiileja, joiden nimissä esitti toiselle naiselle seuraamispyyntöjä.
Nuori poliisinainen lähetti syksyllä 2022 entisen miesystävänsä uudelle naisystävälle kolme Instagram-viestiä. Lisäksi hän yritti soittaa tälle kahdesti Instagram-sovelluksella. Samoin hän lähetti neljä seuraamispyyntöä Instagramissa.
Yli puoli vuotta myöhemmin toukokuussa 2023 hän lähetti Facebook-viestin.
Lisäksi hän katsoi toisen naisen tietoja kolmasti poliisin ei-julkisista tietojärjestelmistä. Näin hän sai tietää omakotitalon, johon nainen oli muuttanut. Toinen nainen oli ystävänsä kanssa nähnyt, kuinka nuori poliisinainen ajoi autollaan hitaasti ohi tuijottaen sisälle taloon.
Kohteeksi joutunut nainen oli saanut miesystävältään ja tämän perheeltä tietä�ä, kenestä on kyse. Nämä myös varoittivat häntä siitä, että nainen olisi arvaamaton.
Toinen nainen olisi kuitenkin ollut jo valmis sopimaan asian, mutta sitten hän sai kuulla itseensä kohdistuneesta urkinnasta.
Näin hovi perusteli
Kuten sanottu, hovioikeus hylkäsi syytteen.
Hovioikeus perusteli ratkaisuaan sillä, ettei asianomistajan henkilötietojen katsomista poliisin tietojärjestelmistä voida pitää vainoamisrikoksen tekotapana. Tämä menettely on tullut arvioiduksi jo tietosuojarikoksena ja virkavelvollisuuden rikkomisena.
Hovioikeus kiinnitti huomionsa siihen, että vastaajan asianomistajalle lähettämät viestit olivat sävyltään hyvin asiallisia ja osa jopa ystävälliseen sävyyn kirjoitettuja.
Asianomistajan mukaan seuraamispyyntöjä Instagramissa hänelle oli tullut yli kymmenen.
Hovioikeuden mukaan tarkka lukumäärä jäi epäselväksi. Yhteydenottoja ei voi pitää toistuvina, koska syksyn jälkeen niissä oli pitkä tauko.
Hovioikeuden mukaan vastaaja ei voi olla vastuussa siitä, että toiset henkilöt ovat kuvailleet häntä arvaamattomaksi ja siten aiheuttaneet asianomistajassa pelkoa.
Kokonaisuutena tarkastellen yhteydenotot ja kerran tapahtunut asunnon ohi ajaminen eivät muodosta yhdessäkään sellaista kokonaisuutta, että asianomistajan elämä olisi vainoamisrikoksen edellyttämällä tavalla vakavasti häiriintynyt.