Kovatuloiset yritysjohtajat kertovat nyt, miksi he omistavat alempituloisille suunnattuja asuntoja Helsingissä.
Iltalehti uutisoi perjantaina menestyneistä ja vaikutusvaltaisista suomalaisista, jotka omistavat hintasäädeltyjä hitas-asuntoja Helsingissä.
Hitas-järjestelmä on aikanaan luotu mahdollistamaan kohtuuhintaista omistusasumista pääkaupungissa. Iltalehden selvityksen perusteella asuntojen omistajien joukossa on jopa miljoonatuloja ansaitsevia henkilöitä.
Yksi varakkaista hitas-omistajista on sarjayrittäjä Ronnie Neva-Aho. Hän kertoo ostaneensa yli 30 vuotta sitten Hitas-asunnon perheelleen kodiksi.
– Siihen aikaan en olisi välttämättä saanut hankittua ylipäätään omistusasuntoa. Elämäntilanteeni oli monin tavoin erilainen.
Neva-Ahon tulot olivat toissa vuonna miltei 900 000 euroa.
Pörssiyhtiö LeadDeskin toimitusjohtaja Olli Nokso-Koivisto kertoo ostaneensa hitas-asunnon omaksi kodikseen reilut 10 vuotta sitten. Hänen mukaansa hänen tulotasonsa on ollut tuolloin matalampi kuin nykyisin. Nokso-Koivisto tienasi noin 242 000 euroa vuonna 2024.
Nokso-Koivisto vertaa hitas-järjestelmää kaupungin vuokra-asuntoihin, joista luopuminen elämäntilanteen muuttuessa ei välttämättä ole motivoivaa.
– Markkinoihin puuttuminen esimerkiksi tuetun asuntotuotannon kautta aiheuttaa aina lieveilmiöitä ja vääristää markkinoiden toimintaa.
Tällä hetkellä Nokso-Koiviston omistama hitas-asunto on vuokrattuna. Hänen mukaansa korkeiden yhtiövastikkeiden myötä hitas-asunnot eivät ole vuokrausbisneksen näkökulmasta houkuttelevia.
Ronnie Neva-Aho on samoilla linjoilla Nokso-Koiviston kanssa Hitas-asuntojen vuokraamisesta. Neva-Ahon omistamassa asunnossa asuu tällä hetkellä hänen perhettään, eikä hänellä ole suunnitelmia asunnon varalle.
Neva-Ahon mukaan Hitas-järjestelmä on kuitenkin aikoinaan palvellut tarkoitustaan.
– Voihan sitä kritisoida esimerkiksi siitä näkökulmasta, pitäisikö asunnosta luopua tulotason noustessa tarpeeksi.
Valtion sijoitusyhtiö Solidiumin hallituksen puheenjohtajana toimiva Jannica Fagerholm kertoo Kauppalehdelle sähköpostitse, että hänen omistamistaan kahdesta Hitas-asunnosta toinen on vuokrattuna. Toisen asunnon Fagerholm kertoo hankkineensa keväällä, mutta sitä ei ole vuokrattu.
– Olen hankkinut toisen asunnoista mieheni kanssa vuonna 2016 ja aikomuksemme on muuttaa sinne, kun työsuhdeasuntoetuni päättyy. Toinen asunnoista hankittiin tänä keväänä välittäjän kautta vapailta markkinoilta alle Hitas-enimmäishinnan.
Digi- ja väestötietorekisterin mukaan Fagerholm on itse kirjoilla Helsingin Punavuoressa sijaitsevassa taloyhtiössä, joka ei ole Hitas-sääntelyn piirissä.
Fagerholmin mielestä on hyvä, että Hitas-järjestelmälle ollaan suunnittelemassa vaihtoehtoa.
– Mielestäni on positiivista, että korvaavaa järjestelmää kehitetään ja asiasta käydään keskustelua.
Juttu on julkaistu aiemmin Kauppalehdessä.
