Pääradalla on ilmennyt kesän aikana paljon ongelmia, jotka ovat sekoittaneet junien aikatauluja. Päärata on Suomen merkittävin ratayhteys, koska se kulkee maan läpi Helsingistä Ouluun.
Iltalehti uutisoi viimeksi torstaina, että Järvenpään ja Ainolan välillä on iso sähköratavika, joka aiheuttaa myöhästymisiä junaliikenteessä koko torstain ajan.
Väyläviraston ratojen kunnossapidon päällikkö Teemu Poussu kertoo Iltalehdelle, että pääradan ongelmien taustalla on kolme eri syytä: ilkivalta, ratatöissä tapahtuneet vahingot ja sähkörataan liittyvät viat.
Ilkivalta kohdistuu Poussun mukaan junaratojen kaapeleihin ja on valitettavan yleistä.
Ratatöissä on viime aikoina tapahtunut tavallista enemmän vahinkoja yksinkertaisesti siksi, että tällä hetkellä on käynnissä paljon junaratojen rakennushankkeita, Poussu kertoo.
Sen lisäksi, että hankkeita on käynnissä paljon tänä vuonna, kesä on sulan maan takia ratatöiden sesonkiaikaa, kuten rakennusalalla yleensä.
– Nythän on volyymit huipussaan. Työkautena rakennetaan paljon ja vaativissa paikoissa, Poussu sanoo.
Hän kertoo, että ratainfrastruktuuria vaurioituu esimerkiksi kaivuutöissä.
Sähkörataverkon haasteet taas johtuvat siitä, että raitiotieverkon infrastruktuuri on iältään ja kunnoltaan vaihtelevaa. Poussun mukaan tästä koituu ongelmia kaluston ja rataverkon yhteensopivuudelle.
– Junaliikenteen aiheuttaman dynaamisen rasituksen alla heikoin lenkki pettää, näin maallikkokielellä sanottuna.
Poussun mukaan Väylävirasto pyrkii ennakoivasti löytämään vikoja sähkörataverkosta. Aina niitä ei kuitenkaan löydetä ajoissa.
Tavoitteena häiriötön rataverkko
Poussu kertoo, että pääradan ongelmiin pyritään vastaamaan monenlaisilla keinoilla.
Sähkörataverkkoa pyritään vikojen ennakoimisen lisäksi huoltamaan.
– Korjausvelan vuoksi kaikkea ei voi uusia kerralla.
Ilkivaltaa yritetään ehkäistä yhteistyössä turvallisuusalan osaajien kanssa. Poussu ei avaa näitä keinoja julkisuuteen.
Ratatöiden yhteydessä tapahtuvia vahinkoja on Poussun mukaan vaikeampaa estää, koska ne johtuvat inhimillisistä virheistä.
Poussu muistuttaa, että rataverkon investoinnit kuitenkin tähtäävät suurempaan kapasiteettiin.
– Loppupeleissä se sataa kaikkien liikennöitsijöiden ja rataverkon käyttäjien laariin.
Poussu toivoo ymmärrystä sille, että uuden infrastruktuurin rakentaminen vaatii veronsa vahinkojen muodossa.
– Toivottavasti pystymme kuitenkin ylläpitämään luottamusta ja mielikuvaa siitä, että juna on kilpailukykyinen valinta niin matkustajille kuin rahdin antajille. Se on kulkumuotona täsmällinen ja ympäristöystävällinen.
Väylävirastolla on myös taloudellinen kannustin ylläpitää toimivaa rataverkkoa. Virasto joutuu nimittäin maksamaan korvauksia liikennöitsijälle, jos juna myöhästyy tai vuoro peruuntuu kokonaan.
– Häiriötön ja turvallinen rataverkko on meidän tavoite numero yksi. Kyllä me ihan tosissamme teemme joka päivä töitä sen eteen, että saataisiin luotettava ja parempi rataverkko.
