Suomalaisten eläkkeistä olisi mahdollista säästää kaksi miljardia euroa kajoamatta jo maksussa oleviin eläkkeisiin, arvioi Helsingin yliopiston taloustieteen professori Niku Määttänen, joka toimii myös talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtajana.
Pääministeripuolue kokoomuksen tavoitteena on saada ensi kaudella kokoon kahden miljardin euron säästö eläkeuudistuksella, ilman puuttumista maksussa oleviin eläkkeisiin. Opposition mukaan tämä on mahdotonta, mutta Määttänen on toista mieltä.
– Teknisesti se olisi mahdollista, kysymys on poliittisesta realismista. En pidä kahta miljardia mitenkään valtavana säästönä. Mutta onhan se selvä asia, että se rajoittaa huomattavasti säästöpotentiaalia ja edellyttää voimakkaampia toimia liittyen tuleviin eläkkeisiin, jos kategorisesti sanotaan, ettei millään tavalla puututa maksussa oleviin eläkkeisiin, Määttänen sanoo Uudelle Suomelle.
Ensimmäinen Määttäsen mieleen tuleva keino toteuttaa kahden miljardin säästö ilman maksussa olevia eläkkeitä on nostaa eläkeikää, mikä käytännössä leikkaisi viisikymppisille jo kertyneiden eläkeoikeuksien arvoa.
– Nostetaan nopeutetusti alinta vanhuuseläkeikää. Siitäkin tarvitaan tarkempia laskelmia, mutta siinä on yksi esimerkki eläkeuudistuksesta, joka järkevästi toteutettuna vahvistaisi valtiontaloutta ilman, että puututaan maksussa oleviin eläkkeisiin.
Mutta eikö tällainen uudistus väistämättä vaatisi pidemmän ajan, kun nyt puhutaan ensi kauden säästöistä?
– Ei välttämättä. Jos tavalla tai toisella leikataan työikäisille jo kertyneiden eläkeoikeuksien arvoa, voitaisiin laskea työeläkevakuutusmaksua heikentämättä työeläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä. Tämä voidaan tehdä välittömästi, vaikka vaikutus eläkemenoon tapahtuisi vasta tulevaisuudessa. Tämä liittyy siihen, että Suomessa on osittain rahastoiva järjestelmä, jossa meillä on rahastojen vastapainoksi eläkevastuita ja jos eläkevastuita leikataan, niin voimme tästä eteenpäin laittaa pikkaisen vähemmän rahaa rahastoihin.
Pienemmät eläkevastuut siis mahdollistaisivat työeläkemaksujen laskemisen jo ennen kuin säästöt näkyvät varsinaisissa eläkemenoissa. Eläkerahastoista ei oteta mitään suoraan pois, mutta rahastoinnin tarve vähenee jatkossa. Samaan tapaan voi itse asiassa vaikuttaa myös tulevien eläkkeiden leikkaaminen, Määttänen pohtii.
– Jos niitä leikataan, niin rahastoihin tarvitsee laittaa vähemmän rahaa kuin aikaisemmin, koska eläkettä kertyy vähemmän kuin aikaisemmin. Tällä tavalla on mahdollista välittömästi vahvistaa valtiontaloutta.
Tähdellisempi kysymys on Määttäsen mukaan se, kuinka nopeasti tällaisesta uudistuksesta pystytään poliittisesti sopimaan.
– Se voi olla relevantti rajoite tässä, mutta kyllä tämän tyyppinen uudistus olisi mahdollista toteuttaa.
Orpo tyrmäsi – Nyt ”menee vaikeaksi”
Nykyjärjestelmässä vanhuuseläkeikä on sidottu elinajanodotteeseen niin, että viime vuonna syntyneet ovat Eläketurvakeskuksen (ETK) laskelmien mukaan ensimmäinen ikäluokka, jonka alin vanhuuseläkeikä nousee 70 vuoteen. Valtiovarainministeriö esitti viime keskiviikkona virkapuheenvuorossaan mallia, jossa jo nykyisten viisikymppisten eläkeikä nousisi 70 vuoteen, kun nykyennustein heidän eläkeikänsä on reilut 66 vuotta.
Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Petteri Orpo tyrmäsi nopeasti VM:n väläyttämän mallin.
– Kyllä 70 vuotta on täysin epärealistinen, ja se ei luultavasti käy. Se ei käy tässä salissa varmaan yhdellekään eduskuntapuolueelle, Orpo sanoi eduskunnan kyselytunnilla torstaina viitaten VM:n virkapuheenvuoroon.
– Minusta on tärkeää, että kun eläkejärjestelmän kokonaisuutta arvioidaan, sitä pitää vahvistaa, ja silloin työurien pituus on aivan oleellinen kysymys – alusta, keskeltä ja myös lopusta. Sitä pitää voida tarkastella, onko sitä järkeä nopeampaan tahtiin nostaa, hän kuitenkin tarkensi.
Jos VM:n esittämä eläkeiän nosto on poissuljettu, kahden miljardin säästö ilman maksussa olevia eläkkeitä ”menee vaikeaksi”, Määttänen arvioi.
– On vaikea sanoa, mikä on realistista, kun poliitikot tuntuvat laittavan aikamoisia rajoitteita herkästi.
Orpon mukaan kuitenkin työuria voitaisiin pidentää alusta, keskeltä ja myös lopusta, joskaan tarkempiin keinoihin hän ei ole ottanut kantaa. Määttänen ei äkkiseltään osaa sanoa, millaisia keinoja tarkoitetaan, jos työuria halutaan pidentää alusta ja keskeltä.
– Jää helposti epämääräiseksi. Varmemmalla pohjalla säästöt ovat, kun poistetaan tai pienennetään etuuksia tai kenties muutetaan ikärajoja tavalla, joka pienentää etuuksia. Eläkeiän nostaminenhan on etuuksien leikkaamista, kun etuuksia maksetaan lyhyemmän aikaa. Silloin puhutaan siitä loppupäästä ja hyvässä lykyssä se pidentääkin työuria ja siitä tulee lisää hyötyä julkiselle taloudelle.
Työuran pidentäminen keskeltä voisi olla esimerkiksi työntekijöiden terveyden ja osaamisen turvaamista, josta taas syntyy kustannuksia, Määttänen aprikoi.
– Siinä on se hankala juttu, että ne toimet usein maksavat rahaa ja hyödyt voivat tulla viiveellä.
– Yksittäisen puolueen ei ole helppo antaa kovin täsmällisiä laskelmia erilaisista eläkeuudistusvaihtoehdoista. Olisi hyvä, jos ETK tai Tela esittäisivät laskelmia, millä tavalla voitaisiin nopeasti vahvistaa valtiontaloutta eläkejärjestelmän avulla. Siellä on paljon asiantuntemusta tähän järjestelmään liittyen, Määttänen myös vetoaa.
Keskiössä on kaksi keinoa
Eduskuntapuolueet vasemmistoliittoa ja Liike Nytiä lukuun ottamatta ovat sitoutuneet velkajarrussa sopeuttamaan julkista taloutta ensi vaalikaudella arviolta 8–10 miljardilla. Voiko näin suuri sopeutus onnistua koskematta jo maksussa oleviin eläkkeisiin?
– Vaikea sanoa. Oleellista on, että se menee selvästi vaikeammaksi, jos ne suojataan kokonaan. Maksussa olevat eläkkeet on iso potti, ja melko pienillä leikkauksilla per eläkeläinen on mahdollista saada kokoon aika iso potti, koska kysymys on niin valtavasta tulonsiirrosta.
Kaikkein suoraviivaisin keino vahvistaa valtiontaloutta maksussa olevista eläkkeistä on Määttäsen mukaan kiristää eläkkeiden verotusta, joka näkyy suoraan valtion budjetissa. Toinen keino on jäädyttää työeläkkeiden indeksikorotukset, hän sanoo. Muita luontevia tapoja puuttua maksussa oleviin eläkkeisiin Määttänen ei heti keksi.
– Eläkkeiden indeksikorotukset on mahdollista jäädyttää ilman, että rikotaan omaisuudensuojaa. Tällainen temppu ensisijaisesti vahvistaa eläkejärjestelmää, ja tämä vahvistuminen voidaan sitten kanavoida valtion hyväksi.
LUE MYÖS:
Työeläkkeiden rahoitus on erillään muusta julkisesta taloudesta, joten on mietittävä kanavointiratkaisuja, jotka eivät kuitenkaan Määttäsen mukaan ole kauhean monimutkaisia. Indeksijäädytys pienentäisi suoraan valtion eläkemenoja, mutta toisaalta vähentäisi eläkkeistä saatavia verotuloja, hän selittää.
– Isompi hyöty julkiselle taloudelle tulisi sitä kautta, että indeksijäädytys mahdollistaa työeläkemaksun alentamisen, joka taas suoraan vahvistaa valtiontaloutta, koska työeläkemaksu on verovähennyskelpoinen. Täysimääräinen vaikutus saataisiin laskemalla työeläkemaksua ja kiristämällä valtion verotusta vastaavasti. Silloin työntekijöiden käteen jäävät tulot eivät muutu.
Valtio voisi siis ottaa verotuksessa itselleen työeläkemaksun alentamisesta syntyvän hyödyn.
”Myös verotulot turvattava”
Isossa kuvassa ensi kauden jopa 10 miljardin sopeutusurakkaa varten seuraavan hallituksen tulisi perata isot menoerät, joista työeläkkeet on yksi, Määttänen katsoo. Ainakin olisi mietittävä, ovatko kaikki tulevat eläke-etuudet hyvin perusteltuja, hän sanoo.
Toinen valtava menoerä ovat hyvinvointialueiden menot, joiden kasvua on ”pakko yrittää hillitä”.
– Koko ajan pitäisi pyrkiä tehostamaan julkista hallintoa. Se vain on helpommin sanottu kuin tehty. Sitä tämäkin hallitus on pyrkinyt tekemään, ja sitä pitää jatkaa. Samaan aikaan pitäisi miettiä verotulojen turvaamistakin.
Määttänen muistuttaa, että liikenteen sähköistyminen pienentää pikkuhiljaa valtion verotuloja, ”vie meiltä veropohjaa” ja luo painetta julkiselle taloudelle.
– Se on selkein syy sille, että ilman uusia päätösperäisiä verotusta kiristäviä toimia meillä herkästi kokonaisveroaste tippuu pikkuhiljaa. Tämän takia minua vähän häiritsee, jos hyvin kategorisesti kieltäydytään veronkorotuksista. Se olisi mielekkäämpää yrittää muotoilla niin, että yritetään välttää kokonaisveroasteen nostaminen, jos halutaan korostaa menoleikkauksia. On vaikeaa, jos ei mitään veronkorotuksia voida tehdä, koska meillä kuitenkin verotulot herkästi pienenevät suhteessa bkt:hen erityisesti tämän liikenteen sähköistymisen kautta.
Eduskuntapuolueista kokoomus on sulkenut veronkorotukset kokonaan pois keinovalikoimastaan. Puolueen mielestä ensi kauden sopeutus pitäisi toteuttaa kokonaan leikkauksin.
LUE MYÖS:
