Euroopan komissio ennustaa, että Suomen julkisen talouden alijäämä nousee 4 prosenttiin vuonna 2026 ja 4,5 prosenttiin vuonna 2027.
Suomen julkisen talouden nettomenot ovat ennusteen perusteella kasvamassa nopeammin kuin EU:n alijäämämenettelyyn liittyvä nettomenopolku sallii.
Talouskasvua eli bruttokansantuotteen kasvua komissio ennustaa Suomelle 1,6 prosenttia vuosille 2026 ja 2027. Kasvu on kuluvana vuonna noin 0,8 prosenttiyksikköä kevään ennustetta voimakkaampaa.
Komissio arvioi, että vuonna 2028 talouskasvu Suomessa hidastuu 1,5 prosenttiin.
Kuluttajahintainflaation odotetaan olevan Suomessa vuonna 2026 2,5 prosenttia. Komissio odottaa inflaation hidastuvan 2,3 prosenttiin vuonna 2027 ja edelleen 1,7 prosenttiin vuonna 2028.
Suomessa työttömyysasteen ennustetaan olevan 10,6 prosenttia vuonna 2026 ja laskevan siitä 10,2 prosenttiin vuonna 2027 ja edelleen 9,4 prosenttiin vuonna 2028.
EU:n velkavuori kasvaa
Koko Euroopan unionin tasolla alijäämän odotetaan kasvavan edelleen vuosina 2027 ja 2028. Velan suhteessa bruttokansantuotteeseen komissio ennustaa kasvavan koko EU:ssa 85,6 prosenttiin vuonna 2028, kun vuonna 2025 velkasuhde oli 82,6 prosenttia.
EU:n korkomenojen odotetaan kasvavan 2,4 prosenttiin suhteessa bkt:hen vuonna 2028, mikä olisi korkein suhdeluku yli vuosikymmeneen. Komission arvion mukaan tämä tapahtuu siitä huolimatta, että kansallisten budjettien kokonaisvaikutus on hieman talouskasvua hillitsevä vuosina 2027–2028 ja korkeisiin energiahintoihin liittyvistä tukitoimista luovutaan asteittain.
Odotettua parempaa
Kokonaisuudessaan EU:n talous pärjäsi komission arvion mukaan odotettua paremmin vuoden 2026 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana. Komissio odottaa kasvun jatkuvan koko ennustejakson ajan huolimatta siitä, että inflaatiopaineet ovat voimistuneet ja rahoitusehdot kiristyneet.
Odotettua parempi kasvu johtuu komission mukaan vakaana pysyneestä kulutuksesta ja tavaraviennin voimakkaasta elpymisestä, joka tukee teollisuustuotantoa. Investoinnit jäivät sen sijaan hieman odotettua pienemmiksi.
Ennusteen mukaan euroalueen reaalinen bruttokansantuote olisi kasvamassa 1,2 prosenttia vuosina 2026 ja 2027. Vuonna 2028 talouskasvu olisi ennusteen mukaan 1,3 prosenttia.
Inflaatio pienenee
Euroalueen inflaation komissio ennustaa olevan 3,2 prosenttia vuonna 2026, 3,1 prosenttia vuonna 2027 ja 2,1 prosenttia vuonna 2028.
Lokakuussa euroalueen inflaatio oli 4 prosenttia.
Energiainflaation komissio ennustaa hidastuvan ensi vuonna, koska polttoaineen vähittäishintojen asteittainen lasku kumoaa sähkön ja kaasun hintojen nousun.
Lokakuussa on kiihtynyt myös elintarvikkeiden inflaatio, ja komissio odottaakin sen jatkavan kasvuaan. Taustalla ovat nousseiden energia- ja lannoitekustannusten siirtyminen viiveellä hintoihin sekä kesän 2026 sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat satohäiriöt.
Komissio odottaa EU:n työllisyyden kasvun hidastuvan. Tästä huolimatta vuonna 2026 koko EU:ssa olisi syntymässä 800 000 uutta työpaikkaa. Työttömyysaste olisi pysymässä hieman yli 6 prosentissa, jonka komissio kuvailee olevan lähellä ennätyksellisen alhaista tasoa.
Useita riskejä
Julkisen talouden rahoitusaseman heikkeneminen sekä velkatason nousu vähentävät komission mukaan EU-maiden julkisen talouden liikkumavaraa reagoida uusiin talouden häiriöihin. Myös korkojen uusi nousu voi aiheuttaa lisäpainetta jäsenmaiden julkiselle taloudelle.
Komission mukaan talouden näkymiin kohdistuukin useita riskejä, jotka liittyvät käynnissä olevien konfliktien kehittymiseen ja niiden vaikutuksiin maailmanlaajuisiin energiamarkkinoihin.
– Pitkittyneet geopoliittiset jännitteet, rahoitusmarkkinahäiriöt, jatkuva kauppapoliittinen epävarmuus sekä erilaiset teknologiaan, turvallisuuteen ja ilmastoon liittyvät riskit ovat edelleen merkittäviä epävarmuustekijöitä, komissio kirjoittaa tiedotteessaan.