Oulun pyykkituparaiskaajana tunnettu Nahom Hagos, 29, tuomittiin tiistaina kolmatta kertaa raiskauksesta. Hagosin saama tuomio – kahdeksan kuukautta vankeutta – on herättänyt tyrmistystä kansalaisissa ja lainsäätäjissä.
Oikeudenmukainen seuraamus rikoksesta olisi ollut Oulun käräjäoikeuden mielestä noin kaksi vuotta ehdotonta vankeutta, mutta koska Hagos oli tuomittu aiemmin tapahtuneesta raiskauksesta vankeuteen, uusi raiskaustuomio alentui alle puoleen.
Oikeusministeri Leena Meri (ps) sanoo Iltalehdelle ymmärtävänsä oikein hyvin, että sarjarikollisten paljousalennukset koettelevat kansalaisten oikeustajua.
– Olen absoluuttisesti samaa mieltä, että meidän pitää päästä eroon tällaisista, että se vanha rangaistus antaa alennusta, kun sen pitäisi olla päinvastoin, Meri sanoo.
– Vakavista rikoksista, henkeen ja terveyteen kohdistuvista ja seksuaalirikoksista pitää olla kunnon seuraamuksia. Yhteiskuntaa pitää turvata näiltä ihmisiltä.
Suomen vankilat ovat täynnä
Meren mukaan kyse ei ole ollut hänen ministerikaudellaan poliittisesta tahdosta, vaan rahasta. Tuomioiden koventaminen lisää vankien määrää ja se maksaa paljon.
Meren mukaan perussuomalaiset olisi halunnut puuttua paljousalennukseen enemmän hallitusneuvotteluissa, mutta taloudelliset realiteetit tulivat vastaan.
Suomen vankilat ovat jo nyt täynnä.
– 500 vankipaikkaa, mitä meillä on tällä hallituskaudella lisätty, purkaa vähän yliasutusta, mutta ei ratkaise ongelmaa, Meri sanoo.
Meren mukaan hän olisi ministerinä valmis koventamaan aivan erityisesti henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista sekä seksuaalirikoksista annettavia tuomioita.
– Tarvitsemme useamman sadan vankipaikan vankiloita. Minä olen siihen valmis, mutta meidän täytyy ymmärtää, että se ei tule ilmaiseksi ja sinne pitää saada myös henkilökunta, Meri sanoo.
– Kovin mielelläni muuttaisin näitä ja olisin muuttanut, mutta minun rajoitus tulee siitä, että minulla ei ole ollut rahaa lähteä järjestelmämuutokseen sillä tavalla, että tekisimme ison muutoksen, koska ei ole rahaa tällä hetkellä lisävankipaikkoihin riittävästi.
Meri muistuttaa, että tällä hallituskaudella yksi paljousalennus on jo poistettu. Ennen tekijä oli lain silmissä ensikertalainen, jos hän ei ollut ollut vankilassa viiteen vuoteen.
– Eli pääsit puolella istumisella. Me poistettiin se nyt.
Maksimirangaistusta selvitetään
Määräaikainen rangaistus useasta eri rikoksesta on Suomessa tällä hetkellä maksimissaan 15 vuotta.
– Se on alempi kuin monissa maissa, Meri sanoo Ruotsiin ja Norjaan viitaten.
Meren johtamassa oikeusministeriössä selvitetään parhaillaan, miten pykäliä voitaisiin muuttaa niin, että vakavimpien rikosten uusijoille voitaisiin määrätä nykyistä pidempiä vankeusrangaistuksia.
– Muistan, että meillä oli sellainen tapaus muutamia vuosia sitten, jossa tuomioistuin totesi, että tästä olisi tullut enemmän, mutta leikkuri leikkasi sen niin, että tekijä saikin vain 15 vuotta vankeutta.
Tämäkin sotii Meren mukaan ihmisten oikeustajua vastaan, sillä lopulta edes uhrien määrällä ei ole merkitystä, jos leikkuri tulee vastaan 15 vuodessa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Norjassa maksimirangaistus on 21 vuotta vankeutta. Poikkeustapauksissa tuomiota voidaan jatkaa tämänkin jälkeen.
– Siitä me emme pääse koskaan pois, että tuomioistuimelle jää harkintavaltaa, mutta voimme tehdä järjestelmästä sellaisen, että pakotamme tuomioistuimen antamaan pidempiä rangaistuksia.
Amerikan mallia Suomeen ei ole Meren mukaan tulossa, vaikka rangaistuksia kovennettaisiinkin.
– Sellaista järjestelmää emme saa, enkä tiedä, haluammeko sellaista järjestelmää, mikä on esimerkiksi Yhdysvalloissa. Tuskin. Siellä ei ole paljousalennusta, ja tuomiot voivat olla 40 tai 50 vuotta.
Karkotuksissa ongelmia
Meri kertoo keskustelleensa hiljattain eurooppalaisten ministerikollegoidensa kanssa YK:n rikosoikeuskonferenssissa.
Vankilat ovat täynnä vähän joka puolella.
– Meillä on yleiseurooppalainen ongelma siinä, ja sen takia esimerkiksi Suomessa on pidetty esillä, että meidän täytyy löytää tehokkaita keinoja kolmansista maista olevien vankien automaattikarkotuksiin, Meri sanoo.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Meren mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 950 ulkomaalaista vankia, joista noin puolet on sellaisia, jotka voitaisiin siirtää kotimaahansa. Ongelmaksi muodostuu monen vangin kohdalla oma suostumus, joka tarvitaan siirtämiseksi, Meri sanoo.
– Meidän pitäisi saada ulkomaalaislakiin, joka on sisäministeri Mari Rantasen (ps) vastuulla, lisää keinoja karkottaa ihminen vaikka automaattisesti tietyistä rikoksista. Silloin ei tarvitsisi pyytää suostumusta.
Meren mukaan ongelmat eivät lopu tähän. Kaikki maat eivät ota vastaan edes omia kansalaisiaan.
– Miten lähetät vaikka Somaliaan tai Irakiin vangin, jos he eivät ota häntä vastaan? Emme voi viedä häntä sinne väkisin.
Yhtenä ratkaisuna on Meren mukaan se, ettei Suomi tue rahallisesti maita, jotka eivät ota vastaan omia kansalaisiaan.
Varmuusvankeudesta turvaa
Meren mukaan uudella varmuusvankeudella pyritään varmistamaan se, ettei muille vaaraksi oleva vanki vapaudu ilman vaarallisuusarviota. Mallia on haettu Norjasta ja Tanskasta, ja varmuusvankeus voi koskea myös seksuaalirikollisia ja ensikertalaisia.
– Tuomittaessa voidaan katsoa, että henkilö on vaaraksi toisten terveydelle ja hengelle tai seksuaaliselle itsemääräämisoikeudelle. Henkilö määrätään varmuusvankeuteen ja hän pääsee sieltä pois vasta sitten, kun katsotaan, ettei hän ole vaaraksi muille, Meri sanoo.
Hallituksen esitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.
Meri sanoo pitäneensä itse lainvalmistelun yhteydessä tärkeänä, että varmuusvankeus voi koskea myös ensikertalaisia, vaikka jotkut oikeusoppineet kummastelivatkin asiaa.
– Anders Breivik oli ensikertalainen ja kaikki varmaan ovat sitä mieltä, että hän kuuluu varmuusvankilaan, ja Norja ei varmaan tule ikinä päästämään häntä pois vankilasta.
Jos tietyin määräajoin tehtävä vaarallisuusarvio tukee vankeuden jatkamista, se jatkuu.
– Tämä voi johtaa siihen, että henkilö on vankilassa vaikka koko loppuikänsä.
Meri nostaa esimerkiksi sarjakuristajana tunnetun Michael Penttilän tapauksen.
– Meillähän on näitä sarjakuristajia ja tässä voisi olla sarjaraiskaajiakin, että aina se pääsee uudestaan vapaaksi, ja sitten me odotetaan, että tulee uusi uhri.
– Ei niin, vaan jos hän on vaaraksi toisten terveydelle ja hengelle tai seksuaaliselle itsemääräämisoikeudelle, niin hän on siellä lukkojen takana. Tämä tavallaan taklaa vähän tätä paljousalennusta.
