Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Sinikukka Saaren mukaan sota näkyy venäläisten arjessa enemmän kuin vuosi sitten.
Venäjän vastaiset pakotteet ovat näkyneet hintojen jatkuvana nousuna myös pääkaupungissa Moskovassa, sanoo Ylen Moskovan-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen A-studion suorassa haastattelussa.
– Vaikka hallitus sanoo, että inflaatio on kurissa, niin se ei kaupassa käydessä siltä tunnu.
Venäjän keskuspankki kokoontuu jälleen perjantaina päättämään ohjauskorosta. Tällä hetkellä korkoprosentti on 14,25 prosenttia.
Tavallisten venäläisten arjessa pakotteet ovat Hentusen mukaan näkyneet myös siten, että venäläiset matkustavat maihin, jossa he voivat maksaa käteisellä. Näihin maihin lukeutuvat muun muassa Malediivit ja Turkki.
Venäjä suljettiin osittain kansainvälisen SWIFT-maksujärjestelmän ulkopuolelle jo täysimittaisen hyökkäyssodan alussa.
Ukrainan iskut näkyvät jo venäläisten arjessa
Ukraina on kevään ja kesän aikana onnistunut toistuvasti iskemään niin Venäjän öljynjalostamoihin kuin suuriin tavaravarastoihin. Iskut ovat kohdistuneet syvälle Venäjälle ja myös pääkaupungin Moskovan alueelle.
Ukrainan iskut ovat Ulkopoliittisen instituutin johtavan tutkijan Sinikukka Saaren mukaan vaikuttaneet merkittävästi venäläisten käsityksiin sodasta.
– Sota näkyy nyt aivan eri tavalla venäläisten arjessa kuin esimerkiksi vuosi sitten, Saari kertoo.
Iskut ovat Saaren mukaan kasvattaneet venäläisten tyytymättömyyttä tilanteeseen. Yhä useampi venäläinen toivoo sodan päättyvän ennemmin neuvottelupöydän äärellä kuin rintamalla.
– Silti samaan aikaan venäläiset ajattelevat, että neuvotteluiden lopputuloksena tulisi olla Venäjän voitto. Mitään kompromisseja ei edes kansalaisten mielestä tarvitsisi tehdä.
EU päätti uusista Venäjä-pakotteista
Euroopan unionin jäsenmaiden suurlähettiläät pääsivät torstaina sopuun Venäjän vastaisesta 21. pakotepaketista. Paketti pitää venäläiselle öljylle asetetun hintakaton jäädyttämisen voimassa 12 kuukauden ajan.
Saaren mukaan Venäjä ei pääse uuden pakotepaketin myötä hyötymään öljyn maailmanmarkkinahinnan noususta.
EU-maista Kreikka harasi pakotepaketin hyväksymistä vastaan. Saaren mukaan yksittäisen EU-maan jarruttelusta huolimatta oli tärkeää, että paketista päästiin lopulta sopuun.
– Monessa Euroopan maassa pyritään jollain tavalla käymään yhä kauppaa Venäjän kanssa, ja hyötymään siitä. Toisaalta pyritään tukemaan Ukrainaa.
Kreikan toiminta nosti esille tarpeen EU:n päätöksestä siitä, kummalla linjalla EU-maat haluavat jatkaa, Saari lisää.
