Peliala kasvaa kovaa vauhtia – Suomessa tukipolitiikka jarruttaa kehitystä, pelintekijä väittää
Business Finland jakaa miljoonia euroja isoille peliyrityksille, mutta aloittelijat jäävät nuolemaan näppejään. Olisiko kansallinen peli-instituutti ratkaisu?
Sami Pentti oli onnekas.
Koronapandemian aikana hän sai idean mobiilipelistä, jonka avulla voisi valjastaa pelaajat liikkumaan oikeassa elämässä.
Peli-idea meni viraaliksi, ja fanit alkoivat rahoittaa Walkscapen kehitystä. Se oli ratkaisevaa, sillä julkista rahaa projektille ei herunut. Pentti keskeytti tietojenkäsittelytieteen opintonsa ja laittoi kaiken peliin.
Nyt kehitystyö jatkuu Pentin vuonna 2023 perustamassa Not a Cult -yrityksessä, jossa on viisi työntekijää. Suljetussa testivaiheessa olevalla Walkscapella on noin 9 000 päivittäistä pelaajaa.
Pienen pelifirman perustaminen on Suomessa haastavaa, sillä aloittelevien yritysten on lähes mahdotonta saada toimintaansa julkista tukea. Tämä on ongelma, joka vaikeuttaa alan kehitystä, Pentti väittää.
Aiemmin keväällä Pentti nosti ongelman esiin viestipalvelu Redditissä. Hänellä on tilanteeseen myös ratkaisuehdotus.
”Nykyinen systeemi ei palvele pelialan kasvua tai kehitystä”
Pelialan julkinen tuki kohdennetaan Suomessa väärin, Pentti kirjoittaa paljon huomiota saaneessa kirjoituksessaan. Suomessa tuista vastaa Business Finland.
– Business Finland rahoittaa lähinnä jo menestyviä, isoja firmoja. Indiepeleille ei löydy tällä hetkellä pientä alkurahoitusta, ja siksi sellaisten tekeminen on todella hankalaa, Pentti tähdentää Ylen haastattelussa.
Pikkufirmoillekin on teoriassa tarjolla rahoitusta, mutta käytännössä suurin osa karsiutuu pois tiukkojen hakuehtojen vuoksi.
Business Finland painottaa tukipäätöksissään kansainvälistymistä, ja vain pienen osan tuesta voi käyttää palkkakustannuksiin. Lisäksi omarahoitusosuus nousi keväällä 35 000 eurosta 60 000 euroon. Se on monelle aloittelevalle pelinkehittäjälle liikaa.
– Kaikissa pienissä firmoissa alalla tiedetään, että nykyinen systeemi ei palvele pelialan kasvua tai kehitystä, Pentin kollega Markus Holopainen sanoo.
Uusia työpaikkojakin jää tilanteen takia syntymättä, vaikka hakijoita riittäisi, Pentti toteaa. Kun hänen firmansa viimeksi rekrytoi työntekijän, parissa viikossa tuli satoja hakemuksia.
Tuki aloitteleville yrityksille toisi alalle jatkuvuutta
Peliala kasvaa kovaa vauhtia.
Liikevaihdossa mitattuna videopelit (noin 175 miljardia euroa) oli viime vuonna maailmanlaajuisesti suurempi teollisuudenhaara kuin elokuvat (noin 100 miljardia) ja tallennettu musiikki (28 miljardia) yhteensä.
Suomessa tulevaisuus on silti julkiseen tukeen liittyvien ongelmien takia uhattuna. Suomen pelialan kattojärjestön Neogames Finlandin johtajan Koopee Hiltusen mukaan ratkaisevaa on, millaisia eväitä julkinen sektori antaa aloitteleville pelialan yrityksille, joilla ei ole mahdollisuuksia hyödyntää nyt saatavilla olevia rahoitusinstrumentteja eli julkista rahaa.
– Tämä on puuttuva palanen pelialamme kokonaiskuvasta. Siinä kilpailussa Suomi on jäämässä vähän jälkeen.
Hiltunen huomauttaa, että kaikista aloittavista firmoista ei tietenkään syntyisi menestystarinoita, vaikka ne saisivat julkista tukea. Pienille yrityksille ohjattu veronmaksajien raha olisi kuitenkin lupaus paremmasta huomisesta.
– Jatkuvuutta. Sitä se toisi. Peliala on ekosysteemi, jossa täytyy koko ajan syntyä uutta. Sen pitää pystyä ylläpitämään itseään ja myös kasvamaan.
Kaksi suuryritystä sai lähes kolmanneksen tuista kahden vuoden aikana
Yle hankki tiedot Business Finlandin rahoittamista pelialan yrityksistä ja tukisummista vuosina 2022–2026.
Tiedoista selviää, että organisaatio tukee yrityksiä yhä isommilla yksittäisillä summilla kuluvaan vuoteen tultaessa. Suunta on siis päinvastainen kuin mikä Pentin ja Hiltusen mielestä olisi alalle eduksi.
– Tämähän olisi periaatteessa ok, jos myös pienyrityksille olisi joku hyvä rahoitusinstrumentti olemassa, kuten Tanskassa, Pentti toteaa.
Kun vielä aikajakson alkuvuosina Business Finland tuki pelialan yrityksiä myös pienillä, maksimissaan 50 000 euron summilla, tänä vuonna pienin tukisumma on tähän mennessä ollut noin 100 000 euroa.
Pentin väite siitä, että suurin osa rahoista menee jo vakiintuneille isoille firmoille, pitää ainakin osittain paikkansa.
Esimerkiksi Suomen menestyneimpiin pelifirmoihin lukeutuva Rovio sai tukea yhteensä 4,5 miljoonaa euroa kahden viime vuoden aikana. Se on neljännes kaikista Business Finlandin jakamista pelialan tuista samalta ajalta.
Voit tutustua tukijakaumiin samalta ajalta oheisesta grafiikasta.
Business Finland tukee yksittäisiä yrityksiä tarvittaessa valtavilla summilla, mutta isokaan tuki ei takaa menestystä.
Pelien striimauspalvelua Twitchiä haastamaan lähtenyt suomalainen Noice sai Business Finlandilta vuonna 2022 vajaat kolme miljoonaa euroa. Kolme vuotta myöhemmin yrityksen toiminta ajettiin alas.
Listalla on muitakin yrityksiä, jotka ovat ajautuneet isojen tukien jälkeen talousvaikeuksiin.
Business Finland: ”Veronmaksajien rahoja käytetään tuottavimpiin kohteisiin”
Business Finlandin johtava asiantuntija Kari Korhonen myöntää, että Business Finlandin instrumentit eivät sovellu kaikkein pienimmille toimijoille. Hänen mukaansa yrityksiä pitää kypsyttää ennen kuin ne ovat valmiita Business Finlandin rahoitukseen.
– Tarkoituksena on, että veronmaksajien rahoja käytetään kaikkein tuottavimpiin kohteisiin, Korhonen perustelee.
Yrityksellä pitää olla pääomaa omasta takaa, jotta Business Finland voi arvioida, mitä yritys ylipäänsä on tekemässä.
– Jotta saadaan se ensimmäinen demo, josta nähdään, mitä ollaan kehittämässä, ja miten se tulisi käyttäytymään.
Siinä missä Pentti olisi valmis ottamaan mallia esimerkiksi Tanskan ja Puolan suunnalta, Korhosen mukaan Euroopassa ollaan nimenomaan kiinnostuneita suomalaisesta mallista.
– Ehkä jostain regulaatiosyistä siellä ei ole kopioitu tätä systeemiä. Siellä on panostettu pelialan kehittämiseen hieman toisella tavalla.
Ratkaisuna kansallinen peli-instituutti?
Pentillä on vaikeaan tilanteeseen ratkaisu. Hän ehdottaa, että opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen perustettaisiin peli-instituutti, joka vastaisi Business Finlandin sijaan pelialan julkisesta tuesta. Tukipäätöksistä vastaisi asiantuntijapaneeli tarkkaan määriteltyjen ja pienyrityksiä tukevien kriteerien mukaisesti.
Idea mukailee Tanskan mallia, jossa alan kasvua tuetaan myös pienemmillä summilla. Tukiperusteissa puhutaan myös kielestä, kulttuurista ja taiteellisesta arvosta, kun taas Suomessa fokus on lähinnä tuottavuudessa.
Business Finlandin Kari Korhonen suhtautuu peli-instituutti-ideaan varovaisen uteliaasti, mutta puolustaa omaa tonttiaan.
– Aina kannattaa keskustella, mutta toimivaa järjestelmää ei pidä rikkoa, hän sanoo.
Pentti uskoo, että asia sopii minkä tahansa puolueen agendalle
Pentti uskoo, että keväästä asti käyty keskustelu saattaa tuottaa hedelmää. Pelialan kehitystä tukevat muutokset sopisivat hänen mielestään käytännössä minkä tahansa poliittisen puolueen ohjelmaan.
Vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne jätti jo Pentin kanssa keskusteltuaan asiasta kirjallisen kysymyksen eduskuntaan. Harjanne jakoi myös ajatuksiaan puoluelehti Verdessä.
– Seuraavaan hallitusohjelmaan jos tuosta saisi kirjauksen, Pentti unelmoi.
Pentti korostaa, että hänellä ei ole omaa lehmää ojassa. Not a Cultille haettaisiin mahdollista lisärahoitusta Business Finlandin sijaan yksityisiltä sijoittajilta.
Pienen firman toimitusjohtaja suhtautuu tyynesti siihen, mitä hän on saanut alansa puolesta tähän mennessä aikaiseksi.
– Niin kauan kuin mitään tulosta ei ole tullut, ei voida puhua voitosta. Siinä vaiheessa avaan skumppapullon, kun tähän maahan oikeasti saadaan kansallinen peli-instituutti.