Perussuomalaiset yrittävät kaataa karhun
Eduskunnan eräkerho aloitti karhujahtinsa Pohjois-Karjalan Nurmeksessa varhain torstaiaamuna, kun päivä alkoi sarastaa.
Saalista kansanedustajat eivät kello 10.00 mennessä saaneet.
– Hankala keli, kun sataa. Huonosti hajuja koiralle. Koirat hukkasivat karhun. Koitetaan etsiä uudet jäljet, eräkerhon puheenjohtaja Petri Huru (ps) kommentoi Iltalehdelle paikan päältä torstaina.
Vain ”persuedustajia” mukana
Huru kertoo, että kansanedustajista eduskunnan eräkerhon karhujahtiin osallistuu tänä vuonna vain ”persuedustajia”. Hurun lisäksi paikalla ovat ryhmäjohtaja Jani Mäkelä, ryhmän varapuheenjohtaja Jenna Simula, Ari Koponen ja Jaana Strandman.
Huru kertoo olevansa tyytyväinen siitä, että karhujahti ylipäätään pääsi alkamaan. Viime vuonna kannanhoidollista karhunmetsästystä ei voitu toteuttaa poronhoitoalueen eteläpuolella, koska metsästys oli kielletty lupien oikeuskäsittelyjen vuoksi. Luvista valitti Luonnonsuojeluliitto Tapiola. Hurun mukaan kyse oli ”valitusterrorismista”.
Suomen riistakeskus myönsi tänä vuonna poikkeusluvat 182 karhun pyyntiin syksylle 2026.
Huru: ”Ei uhkaa suotuisaa suojelutasoa”
Hurun mukaan lupamäärä on maltillinen.
– Kasvaneen kannan harventaminen ei uhkaa suotuisaa suojelutasoa, hän sanoo.
Luken mukaan Suomen karhukanta on vahvassa kasvussa. Luke arvioi helmikuussa, että Suomen metsissä tallustelee 2 181–2 790 mesikämmentä.
Huru muistuttaa, että hallitusohjelman mukaan suurpetopolitiikkaa on hoidettava tavalla, joka huomioi myös sosiaalisen kestokyvyn.
– Nykyisellä kasvuvauhdilla Suomen karhukanta tulee todennäköisesti kaksinkertaistumaan 7–8 vuoden aikana, jollei kannanhoidollista metsästystä voida enää jatkaa. Pelkästään vahinkoa tai turvallisuusuhkaa aiheuttavien yksilöiden poistamisella ei voida enää paikoin hallita kannan aiheuttamia sosiaalisia, taloudellisia tai ekologisia ongelmia, Huru linjaa tiedotteessaan.