Petteri Orpon lausahdus kohautti eduskunnassa – Asiantuntija kertoo, miksi se oli ”hyvin, hyvin poikkeuksellinen”

Kirjallisuudentutkija Anna Kuutsa ymmärtää, miksi pääministerin tiistaisesta kirjallisuusviittauksesta nousi eduskunnassa möykkä.

– Pidän sitä aika yllättävänä, ristiriitaisenakin valintana.

Pääministeri Petteri Orpo (kok) lainasi Täällä Pohjantähden alla -trilogian päähenkilöä Akseli Koskelaa eduskunnan Garden-kohun käsittelyssä.

Hän vastasi opposition höykytykseen toiminnastaan Valmet Automotiven pelastusyrityksen aikaan ja omaan esteellisyyteensä operaatiossa.

– Minä en ole heiltä luottamustani saanut, niin en voi sitä myöskään menettää, Orpo ilmoitti puheenvuoronsa päätteeksi viitaten opposition peräänkuuluttamaan luottamukseen.

Orpon viittaus liittyy kirjan kohtaan, jossa valkoisten vankileiriltä vapautettu Akseli Koskela palaa ryytyneenä perheensä luo.

Hän kertoo, että armahdus on presidentti K. J. Ståhlbergilta saatu yksityinen armahdus. Vapautus on ehdonalainen, ja kansalaisluottamus mennyt. Koskela jatkaa:

Muttei sillä minulle niin suurta merkitystä ole... En minä ole heitiltä luottamustani saanu... eikä ne sitä kykene viemäänkän (WSOY 1960).

Vahva reaktio

Anna Kuutsa on tutkinut Väinö Linnan teoksien siteeraamista eduskunnassa.

Täällä Pohjantähden alla on tärkeä aatteellinen teos etenkin vasemmistopuolueiden keskuudessa, ja Akseli Koskela merkittävä aatteellinen hahmo.

Teosta lainataan eduskunnassa selvästi vähemmän kuin Linnan Tuntematonta sotilasta, ja siihen nojaavat yleensä vasemmistopuolueet eli vihreät, vasemmistoliitto ja SDP.

Kuutsa on törmännyt eduskunnan istuntopöytäkirjoissa korkeintaan yksittäisiin siteerauksiin, joista vastuussa on ollut kokoomuspoliitikko. Siksi Orpon veto oli ”hyvin, hyvin poikkeuksellinen”.

Orpo meinasi vahingossa jopa lipsauttaa, että aikoo siteerata Tuntematonta sotilasta, mutta korjasi virheensä kesken lauseen. Se kertoo Kuutsan mukaan ”Tuntemattoman” roolista poliittisessa retoriikassa.

– Linnan teoksista Tuntematon sotilas on todellakin se, jota eduskunnassa siteerataan todella paljon ja läpi puolueitten.

Tuntemattomassa sotilaassa kuvatun alikersantti Lahtisen rätinki-puheet ovat peruskauraa eduskunnassa. Se kertoo Kuutsan mukaan siitä, että teoksesta on tullut poliittisesti neutraali.

– Kokoomuspoliitikot aivan suvereenisti siteeraavat tulenpalavaa kommunistia.

Ristiriidat

Orpon lainausvalintaan liittyy tietty poliittinen ristiriita.

Orpo itse on Suomen oikeistolaisimmaksikin tituleeratun hallituksen oikeistolainen pääministeri. Akseli Koskela sen sijaan on punakapinan kuvitteellinen johtohahmo, siis radikaali vasemmistolainen.

Koko trilogian näkökulmaa on myös yleisesti tulkittu vasemmistolaisena, Kuutsan mukaan oikeastaan keskusta-vasemmistolaisena.

Kirja käsittelee sisällissotaa hävinneen osapuolen eli punaisten näkökulmasta. Toisaalta siinä käsitellään myös punaisten ylilyöntejä, kuten vankien surmaamisia.

Anna Kuutsa ajattelee, että Orpo suuntasi puheensa eduskunnan lisäksi myös yleisölleen.

Eduskunnan istunnot ovat moniyleisöisiä tilaisuuksia. Niitä seurataan paitsi paikan päällä, myös suorana televisiolähetyksenä ja myöhemmin tallenteilta ja videoklipeiltä.

– Linnan teoksilla ylipäätään pyritään puhuttelemaan kansaa, Kuutsa sanoo.

Kuutsan mielestä Orpon lainaus ei välttämättä ollut kovin onnistunut.

– Ehkä reaktiotkin osoittavat sen, että ei välttämättä kauhean hyvin sovi kokoomuslaisen pääministerin suuhun.

Yleisesti ottaen kirjallisuusviittauksia käytetään tuomaan väriä, vaihtelua ja jopa huumoria muuten puisevaan poliittiseen puheeseen, Kuutsa kertoo. Äänestäjien, mutta myös esimerkiksi median, on helppo tarttua niihin.

Linnaa siteerataan eduskunnassa paljon, mahdollisesti kirjailijoista eniten, Kuutsa kertoo.