Suomen talous alkoi piristyä vuoden 2025 loppupuoliskolla viennin siivittämänä ja kiihdytti siitä laajaan ja odotettua kovempaan kasvuun tammi–maaliskuussa.
Tässä kohtaa moni sormi nousee pystyyn ja kritiikki kuuluu, että alkuvuoden kasvu selittyy pitkälti valtion puolustushankinnoilla, erityisesti hävittäjien toimituksilla, jotka kasvattivat Tilastokeskuksen mukaan merkittävästi tuoteverokertymää ja siten bruttokansantuotetta. Mutta kyllä kasvu oli silti laajaa. Vienti, yksityinen kulutus ja yksityiset investoinnit kehittyivät kaikki suotuisasti.
Viralliset tiedot Suomen kansantalouden kevään ja alkukesän kehityksestä saadaan elokuun lopussa, kun Tilastokeskus kertoo toisen vuosineljänneksen luvut. Monet yksittäiset tiedot Suomen taloudesta viittaavat siihen, että taloutemme on jatkanut kelpo kasvu-uralla geopoliittisesta epävarmuudesta ja öljyn hinnan noususta huolimatta.
Tuloskausi on nyt kuumimmillaan, kun pörssiyhtiöt julkistavat toisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksiaan. Meno monissa isoissa yhtiöissä on ollut vahvaa ja otsikot ovat olleet sen mukaisia.
Muutama poiminta Kauppalehdestä ja Helsingin Sanomista: ”Keskon tulos parani merkittävästi”, ”Wärtsilä yllätti ennätyksellä”, ”Koneen uudet tilaukset kasvoivat ennakoitua enemmän”, ”Atrian tulos ylitti ennusteen – Liikevaihto kasvoi”, ”Kalmarin tulos parani – Tilauskanta lähes miljardin”, ”Nordean tuotot paranivat odotettua enemmän”. ”Finnair takoi euroja, vaikka maailma on mullin mallin”, ”Orionin tulos ylitti ennusteen reippaasti – Yhtiö nosti ohjeistuksensa alalaitaa”.
Toki yritykset ovat kertoneet heikommastakin kehityksestä eikä todellisilta pettymyksiltäkään ole säästytty, esimerkkinä metsäteollisuus, jonka suhdannekäänne antaa edelleen odotuttaa.
Suuri kuva osavuosikatsausten perusteella on silti se, että suomalaisilla pörssiyhtiöillä menee entistä paremmin. Se on rohkaiseva uutinen koko Suomen talouden kannalta. Näin siitäkin huolimatta, että suuri osa monen suomalaisen suuryhtiön tuotannosta on maamme rajojen ulkopuolella, eikä jonkun yksittäisen yhtiön menestys tai menestymättömyys kerro aina paljonkaan Suomen talouden kehityksestä.
Tulosrumba jatkui torstaina. Suomen suurin finanssikonserni OP Pohjola raportoi historiansa kolmanneksi suurimmasta vuosineljänneksen liikevoitosta. Uutinen viittaa vahvasti siihen, ettei pankin asiakkaillakaan ole mennyt hullummin, sillä harvoin pankki pärjää, jos sen asiakkailla menee huonosti.
– Asiakkaidemme erittäin hyvä lainanhoitokyky kertoo heidän taloudellisen tilanteensa vakaudesta, OP Pohjola kertoo katsauksessaan.
Koko tuloskauden suurin kiinnostus kohdistuu verkkoteknologiayhtiö Nokiaan, joka sekin raportoi tuloksestaan torstaina. Nokia käy läpi isoa muodonmuutosta. Matkapuhelinverkkoyhtiöstä on tullut ja tulee yhä enemmän optisten verkkojen ja ip-verkkojen toimittaja. Näin Nokia on päässyt mukaan tekoälybuumiin. Globaalit teknojätit hyödyntävät Nokian tietoverkkoja datakeskuksissa, jotka pyörittävät tekoälyä.
Pääsy tekoälybisnekseen on siivittänyt Nokian pörssikurssia. 12 kuukaudessa osake on kallistunut noin 120 prosenttia. Nokian osake on tullut kuitenkin kesän aikana jyrkästi alas kesäkuun alun lähes 15 euron lukemasta, eikä suunta näyttänyt muuttuvan torstaina, vaikka Nokian tulos ylitti selvästi odotukset ja yhtiö nosti omaa tulosohjeistustaan.
Nokian osake on tekoälyhuumassa saavuttanut sellaisen arvostustason, etteivät hyvät uutiset enää riitä. Tärkeintä on kuitenkin se, että Nokia on päässyt pitkästä aikaa mukaan kunnon kasvuun.
