Voice of Freedom Повна версія

Pääkirjoitus:Kauhukuva: Nyt herää Trump, jollaista ei ole nähty – 8 viikkoa aikaa

· Main news

Yhdysvaltain istuva presidentti Donald Trump herää nyt rajun vaalitappion jälkeisiin aamuihinsa yksi iso kysymys mielessään. Mitä tässä voi tehdä, jotta oman nimen saisi myönteisessä valossa maailmanhistoriaan oman viimeisen presidenttikauden loppuhetkillä?

Trump paljasti toisen kautensa aloittaneessa virkaanastujaispuheessa suurimman tavoitteensa: olla rauhantekijä ja yhdistäjä. Brittiläisen ulkopolitiikan tutkimuslaitoksen Chatham Housen mukaan Trumpin suurin tavoite on kuitenkin varmistaa oma historiallinen perintönsä. Tästä kertovat hänen hokemansa väitteet kahdeksan sodan päättämisestä, mutta kuitenkin päätös hyökätä Iraniin ja saada silti vielä Nobelin rauhanpalkinto – ja jättää Washingtoniin jotain näkyvää itsestään, kuten uusiksi vedetty Valkoisen talon juhlasali tai 76 metriä korkea Arc de Trump -kaari.

Trumpin suhtautumisen poliittiseen riskiin arvioidaan muuttuneen toisella presidenttikaudellaan: kun omaa uudelleenvalintaa ei enää tarvitse tavoitella, tappion pelko ei ole hillitsemässä omaa politiikkaa. Trumpia silti kiinnostaa, kuka perii hänen liikkeensä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että hän olisi valmis jättämään itselleen tärkeitä asioita tekemättä varmistaakseen seuraajansa vaalivoiton.

Murskaavan vaalitappion seurauksena valta kotimaassa vähenee, mutta ulkopoliittinen valta pysyy suurena kaikesta huolimatta. Omaa historiallista perintöään ajatellessaan Trump voi lähteä hääräämään entistäkin aktiivisemmin ulkomailla.

Katseet kohdistuvat nyt etenkin Iraniin. Trumpin omasta leiristä hänen vahvimpana seuraajakandidaattinaan pidetty J.D. Vance syytti tappiosta tuoreeltaan Iranin sotaa, jonka Trump aloitti. Trump tyylilleen uskollisena antoi ensimmäiseksi selitykseksi sen, ettei amerikkalaisilla ollut mahdollisuutta äänestää häntä henkilökohtaisesti vaaleissa.

Yhdysvalloissa vaalit ratkaisee amerikkalaisten lompakko. Jos bensan ja dieselin hinnat ja muut arjen kulut ovat yhä pilvissä presidentinvaalien alla, vaalit häviää se, jonka syynä tätä pidetään. Vancen ja republikaanien kannalta ongelmallista on, että Trump tarvitsee saavutuksen, jota voisi esittää historiallisena voittona.

Atlantic Council -ajatushautomo uumoilee, että Trump saattaa pelätä, että diplomaattinen sopimus Iranin kanssa voidaan tulkita hänen aloittamansa sodan täydellisenä epäonnistumisena. Trump voi päätyä siihen, että ainoa ulospääsy tilanteesta on voittaa sota.

Tässä Vancen, republikaanien ja Trumpin intressit saattavat vetää eri suuntiin. Vance listasi vaalitappion jälkeen X:ssä neljä asiaa, joilla omat voitetaan takaisin tappion jälkeen: 1) Lopetetaan sota 2) Keskitytään elinkustannuksiin 3) Laitetaan Amerikka ensin 4) Muutetaan suhde Israeliin.

Jos Trump viittaisi kintaalla Vancen listauksille ja todella iskisi Iraniin lujaa uudelleen, sen on arvioitu tapahtuvan seuraavan kahdeksan viikon aikana, ennen kuin vaalit voittaneet demokraatit aloittavat kongressissa tammikuussa.

Trumpin kannalta ongelma on, että mikään lisäisku tuskin ratkaisisi ongelmaa, jota aiemmatkaan iskut eivät ole ratkaisseet. Rajatuksi tarkoitettu operaatio voi johtaa vastaiskuun, pitkittyvään konfliktiin ja kalliimpaan energiaan. Vaikka Trump pidättäytyisikin iskemästä Iraniin, Atlantic Councilin mukaan Lähi-itää odottaa pitkäaikainen, matalan intensiteetin kokonaisratkaisu ilman konfliktia.

Tämän laskun saavat maksaa amerikkalaiset kotitaloudet, republikaanien seuraava ehdokas ja myös suomalaiset.

Ukrainan suhteen Trumpin halu tehdä historiaa voi johtaa päinvastaiseen kiireeseen: hän saattaa tavoitella nopeaa sopimusta, joka on Ukrainan ja Suomen turvallisuuden kannalta huono.

Suomen, Ukrainan ja muun Euroopan kannalta seuraavan kahden vuoden skenaario on usvainen. Yhdysvaltain kongressiin nousee enemmän eurooppalaisen turvallisuuden ja liittolaisuuden puolestapuhujia, mutta samaan aikaan maailman suurimman sotilasmahdin mahtavimpana johtajana häärii mies, jolla on entistä kovempi kiire hosua kasaan jokin näyttävä saavutus, hinnasta viis.

Kauppalehden Talousaamussa vieraillut Upin tutkija Maria Linden sanoi pelkäävänsä, että Trumpista tulee vielä entistä vihaisempi ja arvaamattomampi tajutessaan, että hänen aikansa politiikassa ja vallan kahvassa on kohta ohi. Samoilla linjoilla oli EU-diplomaatti, joka sanoi Euronewsille pelkäävänsä, että Trumpista tulee demokraattivetoisen kongressin edessä enemmänkin ”hullu koira” kuin ”rampa ankka”.

Trumpin toinen kausi on tuntunut Suomesta ja Euroopasta katsoen tuuliselta, mutta kiistatta miehen toiminnalla on ollut positiivisiakin seurauksia. Niistä suurimman nosti esiin Iltalehden haastattelussa ulkoministeri Elina Valtonen, jonka mukaan Trumpia on kiittäminen Naton eurooppalaisten maiden sitoutumisesta viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Valtosen mukaan Euroopan ja Yhdysvaltain ”kohtalonyhteys” hapertuu väistämättä tulevaisuudessa. Kun Suomi ja Eurooppa kantavat jatkossa enemmän vastuuta itsestään ja omasta maanosastaan, ei Yhdysvaltain seuraavan presidentin valintaakaan tarvitse jännittää yhtä paljon kuin viimeksi.