Pääuutiset

Pääkirjoitus:Stubbilta hälyttävä arvio Trumpin Yhdysvalloista

Pääkirjoitus:Stubbilta hälyttävä arvio Trumpin Yhdysvalloista

Maailmankuvat ovat Euroopassa jälleen kerran vastakkain.

Venäjän Vladimir Putin vaatii Eurooppaan uutta Jaltaa eli sopimusta, jossa Yhdysvallat ja Venäjä jakaisivat maanosan etu- ja vaikutuspiireihinsä.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on vihjannut suuresta ja kauniista diilistä.

– Se tulee koskemaan muutakin kuin Ukrainaa, ja voisin jopa sanoa, että se saattaa koskea koko Eurooppaa. Siitä tulee suuri, kaunis sopimus, Trump sanoi 7. marraskuuta.

Vaikka kaikkia Trumpin sanomisia ei pidä ottaa kirjaimellisesti, tämä lausunto ja sitä tukevat tiedot ovat herättäneet Euroopassa vilunväristyksiä.

Neuvostodiktaattori Josif Stalin, Britannian pääministeri Winston Churchill ja Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt tapasivat helmikuussa 1945 Jaltalla Krimin niemimaalla. Toinen maailmansota oli päättymässä liittoutuneiden voittoon, mutta Britannia ja Yhdysvallat eivät asettuneet vastustamaan Stalinin aikeita käytännössä miehittää itäinen Keski-Eurooppa.

Jaltaa pidetään politiikan tutkimuksessa synonyymina pieniä kansoja alistavalle sanelupolitiikalle.

Sen vastakohtana pidetään Helsingin henkeä.

Suomessa kesällä 1975 järjestetyssä ETYK-huippukokouksessa asiat oli ryhmitelty kolmeen koriin. Ne olivat: 1) turvallisuus, 2) talous ja tiede sekä 3) inhimillisen toiminnan eri alat.

Venäläiset luulivat, että ykköskori sementoisi ikuisiksi ajoiksi Euroopan kahtiajaon ja kommunistisen diktatuurin Neuvostoliiton satelliittivaltioissa.

Länsimaiden diplomaatit olivat ovelampia.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb tekee amerikkalaislehti Financial Timesin haastattelussa hälyttävän arvion Trumpin Yhdysvaltojen maailmankuvasta ja politiikasta.

– Emme tiedä, mihin suuntaan Yhdysvallat aikoo nyt kallistua. Se kallistuu luultavasti enemmän Jalta-leiriin, Stubb sanoo.

Julkinen analyysi kertoo suuresta huolesta ja siitä, että myös Suomen suhde Trumpin hallintoon on heikentynyt. Trumpin hallinnosta on tullut eräällä tavalla vastustaja, kun Euroopan turvallisuusjärjestyksestä käydään kamppailua.

Symboliikkaa on liiankin kanssa siinä, ketkä valtionjohtajat ovat koolla missäkin.

Trump, Putin ja Kiinan presidentti Xi Jinping tapaavat torstaina Kiinan Shenzhenissä.

Berliinissä kokoontuu samaan aikaan halukkaiden koalitio. Saksassa toisensa tapaavat muun muassa liittokansleri Friedrich Merz, Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Britannian pääministeri Andy Burnham sekä Stubb.

Tasavallan presidentin kanslian mukaan aiheina ovat tuki Ukrainalle ja ”rauhan edistämiseksi käytävät keskustelut”.

Ideaalissa maailmassa Trump olisi koolla Euroopan johtajien kanssa, ja he sopisivat yhdessä, miten Venäjää painostetaan rauhaan.

Ensi kesän Nato-huippukokouksen peruminen on vakava oire. Naton pääsihteeri Mark Rutten esikunnassa pelätään, mitä Trumpin hallinnon ja eurooppalaisten välillä tapahtuisi.

Nykyhetken ja vuoden 1945 Jaltan välillä on kuitenkin ratkaiseva ero: Trumpilla ei ole voimaa eikä valtaa tehdä Putinin kanssa sopimusta, jossa päätettäisiin Ukrainan ja Naton itäisen sivustan maiden, kuten Suomen, turvallisuusjärjestyksestä, statuksesta tai aseistuksesta.

Raaka reaalipoliittinen fakta kuitenkin on, että Euroopan pitää osoittaa suurempaa sotilaallista ja poliittista voimaa kuin kertaakaan aiemmin sitten toisen maailmansodan. Muuten Venäjä ei sotaansa häviä – ja Suomikin on vaarassa olevien joukossa.

Trumpin hallinnon kanssa joudutaan tulemaan toimeen yli kahden vuoden ajan. Euroopan on väännettävä Venäjää vastaan ilman Valkoisen talon täyttä tukea. Tilanne on vakava, eikä näköpiirissä ole, että venäläiset luopuisivat tavoitteestaan palauttaa Neuvostoliiton valtapiiri aseilla ja verenvuodatuksella.

Olet saattanut jäädä paitsi