Mikko, Risto, Saber, Mikko, Janne-Olli, Rob, Riku, Heikki, Matti, Risto.
Siinä kymmenen Suomen kovatuloisinta ihmistä vuonna 2025.
Naisen nimeä saa listalta hakea aina sijalle 17 saakka, jolta löytyy kotiinkuljetuspalvelu Woltin toimitusjohtaja Marianne Vikkula. Hänen verotettavat tulonsa olivat viime vuonna 15,2 miljoonaa euroa. Listan kärjestä löytyvän Woltin ex-toimitusjohtajan Mikko ”Miki” Kuusen lukema on 131,6 miljoonaa euroa.
Vikkula on tällä kertaa ainoa nainen 50 suurituloisimman suomalaisen joukossa. Sadan ensimmäisen nimen joukossa on enemmän Mikkoja (8) kuin naisia (7). Tämä on sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta surkea käänne edellisvuosiin verrattuna.
Yksittäisestä verolistasta ei pidä vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Verotiedot eivät edes kerro ihmisten koko varallisuutta tai kaikkia tuloja. Lista on aina sattumanvarainen läpileikkaus edellisen vuoden yrityskaupoista, osakkeista ja osingoista.
Suuret rahat tehdään Suomessa yleensä pääomatuloilla. Myös verolistan miesvaltaisuus kertoo siis ennen muuta omistuksen ja yrittäjyyden kasautumisesta miehille.
Verohallinnon mukaan miehet saavat lähes 72 prosenttia kaikista veronalaisista pääomatuloista Suomessa. Myös luovutusvoitot, osingot ja vuokratulot painottuvat heille. Samalla pääomatuloverojen tuotto kasvoi viime vuonna 13 prosenttia yli neljään miljardiin euroon.
Tilastokeskus kertoo, että miehistä lähes joka neljäs omistaa pörssiosakkeita, mutta naisista vain reilut 15 prosenttia. Suomalaisista yrittäjistä noin kaksi kolmasosaa on miehiä.
Tämä heijastuu vuosittain verolistaukseen, koska tyypillisesti yksittäinen yrityskauppa tai suuri osakeomistus voi singauttaa ihmisen hetkellisesti listan kärkeen. Edellä mainituista syistä nämä ihmiset ovat pääsääntöisesti miehiä.
Verolistan julkisuus on toki eräänlainen keino arvioida sitäkin, maksetaanko miehille ja naisille vastaavissa rooleissa samanlaista palkkaa. Tilastojen perusteella tämä ei kuitenkaan ole meillä ensisijainen ongelma tai ainakaan paras selitys juuri verolistan miesvaltaisuudelle.
Vuonna 2024 miehen mediaanipalkkatulo Suomessa oli 37 723 euroa ja naisen 32 291 euroa. Vuoden 2025 yksityiskohtaiset sukupuolittaiset tulotilastot julkaistaan vasta joulukuussa, mutta torstaina julkistetun verolistan kärki ei anna aihetta ajatella, että perusasetelma olisi olennaisesti muuttunut.
Suurempi palkkaero syntyy jo ennen palkanmaksua: vaikkapa siitä, mille aloille naiset ja miehet päätyvät. Esimerkiksi teknologia-, teollisuus- ja rahoitusalat ovat hyvin miesvaltaisia, ja näille aloille keskittyvät usein isot palkat, osaketulot ja yrityskaupat.
Ero ansiotuloissa myös kertautuu ajan saatossa siten, että naisille kertyy vähemmän säästettävää ja sijoitettavaa. Palkkaero muuttuu siis varallisuus- ja pääomatuloeroksi verolistalla.
Kovatuloisimpien lista ei tänäkään vuonna itsessään todista epätasa-arvoa. Mekaaninen 50–50-jako listalla ei ole edes mielekäs tavoite.
Ongelma on sen sijaan syvemmällä, ja katse pitäisi suunnata nykyisen jakauman syihin. Verolista kertoo osaltaan siitä, kenellä Suomessa on ollut mahdollisuus päästä omistajaksi silloin kun yrityksen arvo kasvaa, kuka on saanut pääomaa uuden yrityksen rakentamiseen ja kuka on päässyt asemiin, joissa työn palkitseminen tapahtuu palkan lisäksi osakkeilla ja optioilla.
Polut näyttävät eriytyvän sukupuolten välillä jossakin pisteessä. Esimerkiksi Suomen palkansaajajohtajista naisia on jo yli 40 prosenttia, mutta pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista vain 8 prosenttia.
Toisin sanoen herää kysymys siitä, missä määrin erot johtuvat naisten ja miesten erilaisista uramotiiveista ja missä määrin siitä, että naisilla on heikommat mahdollisuudet rakentaa omistusta, kasvattaa yrityksiä ja edetä kaikkein kovatuloisimpiin johtotehtäviin.
Tällä taas voi olla kauaskantoiset seurauksensa, koska raha on länsimaisessa yhteiskunnassa myös valtaa.