Pääkirjoitus:Venäjästä tulossa kaksin verroin vaarallisempi – Suomi joutuu pahaan rakoon

Kiinan presidentti Xi Jinping tarjosi toukokuussa Pekingissä teetä Venäjän diktaattorille Vladimir Putinille.

Kullatut kupit kimaltelivat ja vaaleanpunaiset ruusut säihkyivät, kun kaksikko kilvan kehui toistensa erinomaisuutta. Putin oli Xin pakeilla virallisella valtiovierailulla.

Suomessa jäi melko vähälle huomiolle, että Xi ja Putin painottivat yhteisessä lausunnossaan Ukrainan sodan ”juurisyiden” eliminoimisen tärkeyttä.

Venäläiset ovat vuosien ajan paasanneet juurisyistä, jotka ovat heidän mielestään rauhan esteinä. Putinistisessa propagandassa juurisyyt tarkoittavat sitä, että Venäjälle kuuluisi Euroopan puoleisilla rajoillaan sotilaallinen etupiiri ja että Ukrainan olisi de facto antauduttava ja luovuttava demokratiastaan.

Presidentti Xi on niin kokenut, että hän tietää kyllä juurisyiden eliminoimisen todellisen merkityssisällön.

Kiina ja Venäjä allekirjoittivat lausuman moninapaisesta maailmasta. Autoritäärisessä maailmankuvassa moninapaisuus ei tarkoita kansojen itsemääräämisoikeutta vaan sitä, että suurvallat rakentavat itselleen etupiirit, jos ne siihen pystyvät.

Puolustusliitto Nato on Pohjolassa Venäjään verrattuna tällä hetkellä sotilaallisesti ylivoimainen, minkä se todisti ilmavoimien Ramstein Flag 26 -suurharjoituksessa.

Suomen Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Timo Herranen painotti Iltalehdelle, että Nato harjoitteli operaatioita, joita ”venäläiset eivät ole pystyneet toteuttamaan Ukrainaa vastaan kertaakaan neljän ja puolen vuoden aikana”.

Idästä nousee kuitenkin uusi ja salakavala vaara: Venäjän kaksipäisen kotkan ja Kiinan lohikäärmeen liittoutuminen.

– Jos kiinalainen teknologia yhtäkkiä löytää tiensä Kuolan niemimaalle, se olisi game changer, Norjan ilmavoimien operaatiopäällikkö Michael Baas Bottenvik-Hartmann varoitti.

Nato-maiden tiedustelulähteet ovat vuosien ajan arvioineet, että Kiina on turvannut teknologiaviennillään Venäjälle kyvyn jatkaa aloittamaansa tuhoamissotaa.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb todisti lokakuussa 2024 rohkeutensa. Hän vetosi virallisella valtiovierailulla Xihin, jotta tämä pakottaisi Putinin lopettamaan sotansa.

Stubbin mielestä Kiinan kaltaiselle suurvallalle kuuluu vastuu myös rauhasta.

Kommunistisen Kiinan ja Suomen kahdenväliset suhteet ovat historiallisesti olleet lämpimät. Suomi tunnusti Kiinan kansantasavallan tammikuussa 1950 ensimmäisten länsimaiden joukossa, mille Xi on edelleen antanut arvoa.

Kansanarmeijan orkesteri soitti Stubbille illallisella Apulantaa. Valot pimeyksien reunoilla -kappaleessa muistutetaan viisaudesta, että on ymmärrettävä, ketä seurata pitkään ja milloin kääntyä pois.

Suomessa – ja laajemminkin EU:ssa – on haluttu uskoa, että Kiina olisi valmis hillitsemään Putinin vimmaa tuhota Ukraina.

Ajatus on ollut kaunis ja kokeilemisen arvoinen, mutta todellisuus on todistanut sen vääräksi. Kiina päinvastoin tukee Venäjää sotilasteknologian kehittämisessä.

Naton virallisissa kokouksissa lohikäärme on nostettu pöydälle.

– Ongelma uhka-arvioissamme kansallisesti ja myös liittokunnassa ei enää ole se, että olisi vain Venäjä, vaan Venäjä on merkittävästi syventänyt yhteistyötä sotilaallisen teknologian, puolustusteollisuuden ja ihan taloudellisen tuen kautta Kiinan kanssa, puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) sanoi juhannusviikolla Naton päämajassa.

Kiinalaista sotilasteknologiaa varustautumisessaan käyttävä Venäjä on kaksin verroin vaarallisempi.

Sekin vaihtoehto on otettava huomioon, että Venäjän ja Kiinan sotilastiedustelut ovat liittoutuneet paljon julkisuuteen kerrottua kolkommalla tavalla.

Suomen puolustusministeriö on estänyt keväällä Kiinan kansalaisten epäilyttäviä kiinteistökauppoja.

Apulanta taitaa olla oikeassa, ettei ystävyyden lauluihin kannata uskoa. Vaikka Suomi joutuisi kahdenvälisessä Kiina-suhteessaan pahaan rakoon, viisautta on tunnustaa tosiasiat silloinkin, kun ne tuottavat ison pettymyksen.