Pääuutiset

Pääkirjoitus:Veropäivä tuo konkretian keskusteluun ”miljardöörien” verotuksesta

Pääkirjoitus:Veropäivä tuo konkretian keskusteluun ”miljardöörien” verotuksesta

Torstaina vietetään jälleen kerran vuotuista veropäivää, kun tiedot viime vuoden tuloista ja veroista tulevat julkisiksi. Uutismedia, Iltalehti muiden mukana, täyttyy uutisista siitä, ketkä Suomessa ovat maksaneet eniten ansiotuloveroja ja ketkä pääomatuloveroja.

Sen lisäksi että media paljastaa, ketkä ovat maksaneet eniten veroja, yleisölle kerrotaan, miten eri ammattikuntien edustajat, viihdejulkkikset, urheilijat tai vaikkapa poliitikot tienasivat vuonna 2025.

Verotietojen julkisuus on suomalainen erikoisuus ja tärkeä osa avointa yhteiskuntaa. Se auttaa ymmärtämään, mistä hyvinvointiyhteiskuntaa rahoittavat verotulot koostuvat ja ketkä Suomessa maksavat suurimman osan tuloveroista. Yksittäisten suomalaisten maksamista tuloveroista tulee yli 30 prosenttia kaikista verotuloista.

Verotiedot auttavat näkemään, miten tulonjako kehittyy Suomessa, miten varallisuuden kasvu jakautuu ja ketkä vaurastuvat eniten. Lisäksi verotiedot paljastavat joka vuosi yhteiskunnallisia uutisia, kuten vaikkapa sen, miten jotkut startup-yrittäjät ovat halunneet maksaa veroja enemmän kuin toiset tai miten vaikkapa lääkekaupan sääntely tuo vuosi toisensa perään huimia tuloja apteekkareille.

Verotus on ollut viime aikoina tapetilla, kun eri puolueet ovat tuoneet tarjolle omia vaihtoehtojaan valtiontalouden sopeuttamiseksi. Keväällä on edessä eduskuntavaalit, ja niiden jälkeen valtaan nouseva hallitus joutuu kaivamaan esiin uusia säästöjä tai veronkiristyksiä. Erityisesti vasemman laidan poliitikkojen puheissa nousee usein esille, miten ”miljardöörien” ja miljoonatuloisten rikkaiden verotuksen kiristäminen voisi ratkaista valtion rahahuolet.

Verolistojen kärkeen nousee nykyään yleensä yrityksen perustaneita, kasvattaneita ja sitten myyneitä suomalaisia. Valtio nappaa yrityskaupoista 34 prosentin pääomatuloveron, eli elämäntyönsä myynyt yrittäjä antaa joka kolmannen euron hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon. Suurten ansiotulojen verotus on vielä paljon kireämpää.

Kunkin maailmankatsomuksesta riippuu, onko kolmannes liikaa vai liian vähän. Valitettavasti näitä suuria yrityskauppoja tehdään kuitenkin sen verran vähän, ettei niiden superkireällä verotuksellakaan pelasteta valtiontaloutta. Miljoonia tienaavia on Suomessa liian vähän, eikä heidän määränsä ainakaan lisäänny verottamalla.

Medioiden, kuten Iltalehden, julkaisemista hakukoneista löytyvät kaikkien 120 000 euroa vuodessa ansaitsevien tiedot. Kuka tahansa voi kuitenkin kysyä verotoimistosta sitä vähemmänkin ansainneiden verotiedot.

Verottajan tiedoista ei kuitenkaan voi suoraan päätellä vaikkapa naapurin tai työkaverin palkkaa. Erilaiset vähennykset, kuten tulonhankkimismenot tai myyntitappiot, vähentävät verotettavaa tuloa. Monenlaiset verovapaat etuudet jäävät myös pimentoon.

Esimerkiksi kansanedustajat saavat verottomia kulukorvauksia ja niiden päälle rahanarvoisia matkustusetuja niin paljon, että heidän verotuksensa on huomattavasti kevyempää kuin vastaavaan tulotasoon pääsevällä palkansaajalla. Ehkäpä se on yksi syy siihen, miksi jotkut veronkiristyksiä kannattavat kansanedustajat ovat kokeneet, ettei heidän tulotasollaan makseta tarpeeksi veroja.

Veropäivää on kutsuttu pilkallisesti kansalliseksi kateuspäiväksi, mutta suomalaiset tuntuvat ymmärtävän varsin hyvin avoimuuden arvon. Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan arvotutkimuksen mukaan vain joka kolmas suomalainen kokee haittaa siitä, että juuri omat verotiedot ovat kaikkien saatavilla. Yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että heidän verotietonsa saavatkin olla julkisia.

Olet saattanut jäädä paitsi