Poliisi tutkii täysin poikkeuksellista rikosepäilyä Suomessa – Yksityiskohdat julki

Kyseessä on epäilty ihmiskauppa. Poikkeuksellisen rikosepäilystä tekee se, että ihmiskaupasta epäilty on syntyperäinen suomalainen mies, ylimmältä koulutukseltaan tohtori ja alallaan meritoitunut. Uhri on hänkin syntyperältään suomalainen, akateemisesti koulutettu ja työuraa tekevä nainen.

Keski-ikäiset osapuolet olivat nyttemmin jo päättyneessä avioliitossa. Ihmiskauppaepäilyn lisäksi poliisi tutkii miestä myös muista naiseen kohdistuneista rikoksista. Iltalehti paljasti tapauksen yksityiskohdat tässä jutussa.

Rikosoikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen pitää harvinaisena jo sitä, että ihmiskauppaepäilyssä molemmat osapuolet ovat suomalaisia.

– Epätyypillinen asetelma, että molemmat osapuolet ovat vieläpä korkeasti koulutettuja kantasuomalaisia. Tiedossani ei ole tämän tyyppisiä tapauksia, Tolvanen sanoo.

Hän muistuttaa, että uhrit ovat usein jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa. Heitä on siksi helppo alkaa käyttää hyväksi. Koulutettu ja työelämässä mukana oleva on lähtökohtaisesti suojatummassa asemassa.

– Väittäisin, että korkea koulutus suojaa jossain määrin ihmiskaupan uhriksi joutumista. Tosin ei se täysin sulje pois sitä, että toinen osapuoli ottaa vähitellen toiseen sellaisen valta-aseman, että niinkin voi käydä.

Viime vuonna ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään hyväksyttiin 18 suomalaisia. Se on vain seitsemän prosenttia kaikista hyväksytyistä. Poliisilla nyt tutkinnassa olevan tapauksen asianomistaja oli yksi heistä.

Auttamisjärjestelmän ”suomalainen” kertoo kansalaisuudesta, ei siitä, onko henkilö niin sanotusti kantasuomalainen vai Suomen kansalaisuuden täällä ollessaan saanut.

Tapahtuu enemmän kuin tulee ilmi

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ylitarkastaja Terhi Tafari kommentoi asiaa täysin yleisellä tasolla. Hänellä ei ole tiedossa, mitä tapausta Iltalehden uutisointi koskee.

– Suomalaisiin kohdistuvaa ihmiskauppaa tapahtuu enemmän kuin sitä tulee ilmi. Ilmi tulleissa tapauksissa uhriksi joutuneet henkilöt eivät välttämättä ohjaudu ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän piiriin, joten he eivät näy tilastoissamme, Tafari sanoo.

Monella on edelleen Suomessa tapahtuvasta ihmiskaupasta se mielikuva, että uhrit ovat lähinnä ulkomaalaisia marjanpoimijoita, ravintolatyöntekijöitä tai seksityöntekijöitä.

Esimerkiksi vuonna 2025 Suomessa uhriksi joutuneista suurin osa eli lähes 70 prosenttia uhreista olikin joutunut pakkotyöhön. Yleisimpinä aloina olivat metsätalous- ja puunkorjuualat, ravitsemustoiminta, maatalous- ja puutarhanhoito sekä rakennusala.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän puolivuotiskoosteen mukaan kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla hyväksikäyttömuodoista eniten esiintyi pakkotyötä, seksuaalista hyväksikäyttöä ja pakkoavioliittoja.

– Suomalaisiin kohdistuvat ihmiskaupan muodot voivat usein olla niitä, joita on haastavaa tunnistaa ja joiden oikeudellinen määrittely esimerkiksi oikeuskäytännön kautta on vähäistä.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä ei tilastoi asiakkaidensa koulutustaustaa.

– Uutisointi ihmiskauppaepäilyistä ja oikeusprosessiin edenneistä tapauksista antaa kuitenkin vahvan mielikuvan siitä, että ihmiskaupan uhrit ovat usein jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa.

Niinpä se, että uhri tekijä ovat korkeasti koulutettuja ja työelämässä kiinni ei ole tavallista.

– Suomessa ihmiskaupasta annettujen tuomioiden sekä oman kokemuksemme perusteella voidaan yleisellä tasolla todeta, että tällaisia tapauksia tulee esiin hyvin harvoin. Tavattomia ne eivät kuitenkaan ole.

Tafari on Tolvasen kanssa samoilla linjoilla siinä, että koulutus voi olla suojaava tekijä, mutta korkeasti koulutettu henkilö voi joutua kontrollin ja rikosten kohteeksi.

– Ihmisellä voi olla haavoittuvuuksia, tai hänelle voidaan aiheuttaa jokin sellainen haavoittuvuustekijä, joka tekee hänet alttiiksi hyväksikäytölle. Samoin rikoksen tekijä voi olla korkeasti koulutettu ja asemassa, jossa hän herättää luottamusta, Tafari päättää.